Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan alkuvuoden aikana syntyi 22 186 lasta eli 1686 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrä oli tammi–kesäkuussa 27 055.
Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 521 185. Vaikka syntyneitä oli 4869 vähemmän kuin kuolleita, kasvoi väestö silti kyseisellä aikavälillä 3239 hengellä maahanmuuton vuoksi.
Ulkomailta muutti Suomeen 14 712 henkeä ja Suomesta ulkomaille 6208. Maahanmuuttoja oli 904 aiempaa enemmän ja maastamuuttoja 2461 vähemmän kuin vuoden 2018 tammi–kesäkuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 3911 ja maastamuuttajista 3969.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta suurin osa eli 9122 henkeä kohdistui Uudellemaalle ja 934 Pirkanmaalle.
Lappi menetti väestöstään kevään aikana 1069 henkeä ja Pohjois-Savo 866 henkeä. Väestötappio oli suhteellisesti suurinta Etelä-Karjalassa.
Ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa, että viime vuosien väestökehityksellä on merkittäviä vaikutuksia koko maan kansantalouteen.
– Syntyvyys laskee synkkiä ennusteitakin nopeammin. Tällä väestönkehityksellä hyvinvointivaltion tulevaisuus ei ole kestävällä pohjalla, Kärkkäinen toteaa Twitterissä.
Syntyvyys laskee synkkiä ennusteitakin nopeammin. Tällä väestönkehityksellä hyvinvointivaltion tulevaisuus ei ole kestävällä pohjalla. https://t.co/KMdUe6n5Mr
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) July 25, 2019