Syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna kaikkien aikojen matalin eli 1,49 lasta naista kohti. Toiseksi matalimmalla tasolla syntyvyys oli vuonna 1973, jolloin se oli 1,50 lasta naista kohti, kertoo Tilastokeskus.
Edellisvuonna kokonaishedelmällisyysluku oli 1,57. Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden.
Edelliseen vuoteen verrattuna syntyvyys aleni lähes kaikenikäisillä, selvimmin alle 30-vuotiailla. Vuonna 2017 esikoisen synnyttäneet olivat keskimäärin 29,2 vuoden ikäisiä. Keski-ikä oli edellisenä vuonna 29,1 vuotta ja kymmenessä vuodessa se on noussut 1,0 vuodella.
Vastaavasti kaikkien synnyttäneiden keski-ikä nousi edellisestä vuodesta 0,1 vuotta, 30,9:een. Kymmenen viime vuoden aikana se on noussut 0,8 vuotta.
Syntyvyys ei ollut väestön uusiutumistason yläpuolella viime vuonna yhdessäkään maakunnassa.
Syntyvyys nousi maakunnista ainoastaan Kanta-Hämeessä, jossa se kasvoi 1,59 lapsesta 1,61 lapseen. Syntyvyys aleni edellisvuodesta yli kymmenen prosenttia kolmessa maakunnassa: Kainuussa 11,0 prosenttia, Kymenlaaksossa 10,7 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 10,5 prosenttia.
Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,79 viisivuotisjaksolla 2013–2017. Koko maan luku viisivuotisjaksolla oli 1,63.
Vastaavasti matalin syntyvyys oli jaksolla 2013–2017 Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,27. Turussa luku oli 1,29 ja Tampereella 1,34.