Suomalaisten syntyvyys on kääntynyt nousuun, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista ennakkotilastoista.
Vuonna 2025 syntyi 2 115 lasta enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lapsia syntyi yhteensä 45 835. Syntyvyys kasvoi vuodesta 2024, sillä vuonna 2025 ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30, kun vuonna 2024 se oli 1,25.
– Vaikka ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku 1,30 on korkeampi kuin vuosina 2023 ja 2024, se oli silti tilastointihistorian kolmanneksi matalin. Pientä elpymistä syntyvyydessä kuitenkin nähtiin kolmen peräkkäisen laskuvuoden jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko se tänä vuonna, toteaa yliaktuaari Joonas Toivola tiedotteessa.
Syntyvyys Suomessa oli vuonna 2025 korkeinta Keski-Pohjanmaalla (kokonaishedelmällisyysluku 1,62), Pohjanmaalla (1,58) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1,56). Matalinta syntyvyys oli Pohjois-Karjalassa (1,13), Kymenlaaksossa (1,18) ja Etelä-Karjalassa (1,22). Vuoteen 2024 verrattuna syntyvyys nousi eniten Ahvenanmaalla (+0,25).
Poikien elinajanodote nousi ennätykseen
Vastasyntyneiden poikien elinajanodote nousi pojilla 79,8 vuoteen ja laski tytöillä 84,7 vuoteen vuonna 2025. Poikien elinajanodote piteni 0,2 vuodella ja tyttöjen laski 0,1 vuodella.
– Miesten elinajanodote nousi uuteen ennätykseen. Elinajanodotteet ovat viimeisen kahden vuoden aikana nousseet koronaa edeltävälle tasolle, kun koronan vuoksi niissä on ollut heiluntaa. Vuonna 2025 nousu vaikuttaisi ennakkotilaston mukaan hieman normalisoituneen, yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.
Kuolleiden määrä oli viime vuonna 59 030, mikä on 763 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Määrä on kolmanneksi suurin sitten sotavuosien.
Solmittujen avioliittojen määrä kasvoi myös vuonna 2025: niitä oli 529 enemmän kuin vuonna 2024.
