Verkkouutiset

Syntyvyyden romahduksen takana raju muutos: Nuoret aikuiset eivät halua ”luopua elämäntyylistä”

Väestötutkija kertoo, että lapsettomista kaksikymppisistä jopa neljännes ilmoittaa ihanteelliseksi lapsiluvuksi nollan.
Antti Korhonen
Antti Korhonen
Antti Korhonen on Verkkouutisten toimittaja
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kulttuurinmuutos perheen perustamisessa ja parisuhteiden muodostamisessa on yksi merkittävimmistä syistä romahtaneen syntyvyyden taustalla, sanoo Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg Verkkouutisille.

Syntyvyys on viimeisen 15 vuoden aikana laskenut Suomessa voimakkaasti. Tilastokeskuksen tuoreimpien ennakkotietojen mukaan viime vuonna syntyi 43320 lasta. Tämä on pienin luku sitten vuoden 1836.

Kokonaishedelmällisyysluku painui viime vuonna 1,26:een, joka on 1700-luvun lopulla alkaneen mittaushistorian alhaisin lukema. Kokonaishedelmällisyysluku on laskenut kolmanneksen vuoden 2010 jälkeen, jolloin se oli 1,87.

– Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa tämä on poikkeuksellisen alhainen syntyvyys. Muistan muutamia vuosia sitten sanoneeni, että ei Suomessa varmaan näin alhaisiin lukuihin koskaan mennä mutta niin vain mentiin, tutkija kertoo.

Suomessa syntyvyys on laskenut muita Pohjoismaita voimakkaammin. Berg muistuttaa, että vuodesta 2010 alkaen kaikissa Pohjoismaissa ja suurimmassa osassa länsimaista syntyvyys on laskenut tasaisesti lukuun ottamatta koronapandemian aikaista piikkiä.

– Suomi on tämän kehityksen kyseenalainen edelläkävijä.

Bergin mukaan kehityksessä huolestuttavinta on se, että tutkimusten mukaan ihmiset eivät saa niitä lapsia, joita toivoisivat saavansa.

Väestötieteessä alenevaa syntyvyyttä on usein selitetty talouden laskukausilla, joiden aikana syntyvyys on alentunut elpyäkseen noususuhdanteen aikana.

– Useiden tutkimusten mukaan ei näytä siltä, että talous olisi päävaikutin. Taloussuhdanteet ovat vuoden 2010 jälkeen menneet sekä ylös että alas. Tästä huolimatta syntyvyys ei ole kohentunut. Monet tutkijat ovat päätelleet, että talous ei ole selittävä tekijä, Berg sanoo.

Hän kertoo, että tutkimusten mukaan taloudelliset syyt ovat kärkisyiden joukossa perheillä, joissa mietitään toisten, kolmansien ja sitä seuraavien lasten hankkimista. Tämä johtuu esimerkiksi epävarmasta taloustilanteesta tai liian pienestä asunnosta.

Valtaosan syntyvyyden laskusta selittää kuitenkin esikoisten syntyminen.

– Esikoista miettivien ja lykkäävien keskuudessa taloussyyt eivät kuitenkaan ole tutkimuksissa kärjessä. Esikoisia lykkäävillä ykkössyinä on, että he eivät halua luopua nykyisestä elämäntyylistä sekä haluavat keskittyä muihin itseään kiinnostaviin asioihin, Berg taustoittaa.

Tutkijan mukaan taustalla on laajempi perheen perustamiseen liittyvä kulttuurinmuutos. Se ei ole enää automaattinen osa elämää, jonka ajoitusta pohditaan. Nykyään ihmiset aidosti miettivät haluavatko ollenkaan lapsia. Bergin mukaan muutos on tapahtunut 2010-luvulta lähtien.

– Aiempaa suurempi joukko sanoo, ettei halua ollenkaan lapsia ja ihanteellinen lapsiluku olisi nolla. Kaksikymppisistä lapsettomista jopa 20-25 prosenttia ilmoittaa ihanteelliseksi lapsiluvuksi nollan, kun vastaava joukko on ennen ollut alle viisi prosenttia, Berg havainnollistaa huomattavaa muutosta.

Kolme ratkaisukeinoa

Berg peräänkuuluttaa ilmiön ratkaisemiseen kolmea lääkettä: tietoa, tukea ja sosiaalisia verkostoja.

Ensimmäisenä hän mainitsee yleisen tietouden lisäämisen. Väestötutkijan mielestä nuorille pitäisi kertoa jo yläasteen terveystiedon tunneilla, miten lapsia saadaan silloin, kun niitä halutaan. Nyt tunneilla tarjotaan tietoa valtaosin seksuaalikasvatuksesta ja ehkäisystä, mikä sekin on luonnollisesti erittäin tärkeää.

– Sieltä puuttuu täysin se toinen puoli, että nuoret ihmiset herätettäisiin ajattelemaan riittävän ajoissa haluavatko he jossain vaiheessa lapsia. Lastensaantia ja perhesuunnittelua voisi ajatella samalla tavalla kuin suunnittelemme opiskeluja ja työuraa.

Berg muistuttaa myös tutkimuksiin perustuen, että ihmisillä on varsin rajalliset tiedot siitä, millä tavalla lapsia voi saada.

– Nykyään on paljon mahdollisuuksia, kun lapsia ei välttämättä enää tarvitse hankkia heteroydinperheessä. Tietouden lisäämiseen liittyy myös tietous naisen hedelmällisyyden laskusta iän myötä ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat hedelmällisyysterveyteen, kuten terveelliset elämäntavat ja seksitaudit, tutkija muistuttaa.

Lisäksi ihmiset tarvitsevat Bergin mukaan enemmän yhteiskunnan tukirakenteita. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä niin sanottu ’Reproduktiv livsplan’, jota tarjotaan maan nuorisoneuvoloissa. Se on strukturoitu keskustelumalli nuorille, jossa he voivat pohtia lastensaantia.

– Tällaiset puuttuvat meiltä kokonaan. Meillä ei tällä hetkellä ole mitään tukea perhesuunnitteluun tai lastensaantiin, Berg muistuttaa.

Kolmanneksi Berg alleviivaa sosiaalisten verkostojen tärkeyttä lastenhankinnassa.

– Tarvitsemme ymmärrystä ja uudenlaista ajattelua, että kenenkään ei tarvitse yksin pärjätä lasten kanssa. ’Koko kylä kasvattaa’ -mentaliteetti pitäisi palauttaa eikä ajatella, että itse olet lapsesi hankkinut ja hoidat ne, koska tämä on ihmiskunnan historiassa varsin uusi ja epätyypillinen tapa kasvattaa lapsia.

Berg mainitsee tuen tärkeyden myös kasvaneisiin mielenterveyden ongelmiin, työttömyyteen ja syrjäytyneisyyteen.

– Jos poistaisimme taloudellisia ja epävarmuusesteitä, syntyvyytemme voisi olla huomattavasti korkeammalla tasolla, joka sitten auttaisi myös kansantalouttamme.

Fiskaaliset kannustimet tehottomia

Berg muistuttaa, että fiskaalisia kannustimia on tutkittu paljon, mutta ne eivät juuri auta syntyvyyden kohentamisessa tilanteessa, jossa maassa ollaan jo valmiiksi korkealla perhepolitiikan tasolla, kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan.

– Joillain vauvabonusten kaltaisilla kannustimilla on näytetty olevan lyhytkestoista vaikutusta lastensaannin ajoittamiseen, eli ihmiset hankkivat vähän aikaisemmin lapset, jotka olisivat muutenkin tulleet saaneiksi. Muuten panosten täytyisi olla hyvin huomattavia, jotta niillä voitaisiin saada edes pieniä syntyvyysvaikutuksia, hän havainnollistaa.

Hallitus on päättänyt palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset ensi vuoden alusta. Bergin mielestä tässä tilanteessa kaikki panostukset ovat tervetulleita ja kaikki viestit hallituksen suunnalta siihen, että täällä välitetään lapsista ja lapsiperheistä ovat tärkeitä.

Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamisella Berg ei usko olevan suurta vaikutus syntyvyyslukuihin.

– Täytyy muistaa, että yksityisellä sektorilla tehdyt hoidot ovat kalliita ja ne ovat marginaalisen joukon käytettävissä, vaikka niissä on Kela-korvaukset, hän toteaa.

– Tarvittavat toimet pitäisi tehdä paljon ennen kuin lapsettomuushoitoihin joudutaan. Se on aivan viimeinen keino, kun mikään edeltävä keino sitä ennen ei ole onnistunut. Tällä hetkellä meillä ei ole minkäänlaisia rakenteita tukea ihmisiä lastensaannissa, ennen kuin he joutuvat lapsettomuushoitoihin, Berg muistuttaa.

Lastensaantiin havahdutaan myöhään

Berg mainitsee merkittävänä ilmiönä myös ihmisten liian myöhäisen havahtumisen lastensaantiin.

– Nuoruus elämänvaiheena jatkuu paljon pidempään kuin aikaisemmin. Lastensaantia havahdutaan pohtimaan usein vasta 35-vuotiaana, joka on monen kohdalla valitettavasti liian myöhään. Tämän takia ei ehditä saada kaikkia lapsia, joita olisi toivottu.

Tutkija muistuttaa, että kulttuurinmurros näyttää osittain kulkevan parisuhteiden kautta.

– Parisuhdekäyttäytyminen on muuttunut 1990-luvulla syntyneistä eteenpäin. Ensimmäiset avoliitot aloitetaan aiempaa myöhemmin ja ne purkautuvat vähän aiempaa nopeammin, ennen kuin niihin ehtii syntyä lapsia. Tämä todennäköisesti liittyy kulttuurinmuutokseen ja epävakaampaan elämänvaiheeseen, nuoruuden jatkumiseen ja siihen ettei sitouduta ja katsellaan.

Perhearjesta epärealistinen kuva

Tutkijan mukaan syntyvyyden alenemisen seurauksena nuorilla on myös aiempaa epärealistisempi kosketuspinta aitoon lapsiperhearkeen.

– Perhe-elämä näyttäytyy todella kahlittuna, tylsänä ja kiireisenä ja mediassakin saatetaan usein luoda kuvaa kaikista muista mielenkiintoisista aktiviteeteista, mitä voisi tehdä perhe-elämän sijaan.

Berg mainitsee myös sosiaalisen median suuren merkityksen. Se kulkee lähes jokaisen mukana päivittäin, ja sen antama kuva saattaa näyttää paljon houkuttelevammalta kuin itkevien lasten vaippojen vaihtaminen.

– Eräässä tutkimuksessamme puhuttiin, että pitäisi ehtiä elää ennen kuin lapset tulevat, koska elämä loppuu sitten, kun lapset syntyvät. Ihmisillä voi olla tällainen epärealistinen, stereotyyppinen ja kamalakin kuva siitä, mitä elämä on sitten, kun on lapsia, hän toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)