Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 594 384. Maamme väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana 30 414 hengellä.
Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 41 268 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 10 817 vähemmän kuin kuolleita.
Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi 32 739 lasta, mikä on 1 539 lasta vähemmän kuin viime vuonna. Määrä on koko vuodesta 1900 alkavan tilastointihistorian alhaisin.
Myös syntyvyyden lasku jatkui, sillä viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2022–syyskuu 2023) ennakolliseksi kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,26, kun vielä kalenterivuonna 2022 luku oli 1,32.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Kuolleiden määrä oli 43 556, mikä on 2 724 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana 51 366 henkeä ja Suomesta ulkomaille 10 098 henkeä. Maahanmuuttoja oli 15 174 enemmän ja maastamuuttoja 1 927 vähemmän kuin edellisvuonna. Maahanmuuttojen määrä tammi–syyskuussa oli ennätyksellisen suuri. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 5 617 ja maastamuuttajista 6 474.
Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen vuonna 2022 saapuneilla ukrainalaisilla on ollut mahdollisuus anoa kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen. Tammi–syyskuussa 2023 ukrainalaisia on ennakkotietojen mukaan kirjattu maahan muuttaneiksi 13 905 henkilöä, mikä selittää maahanmuuton määrän kasvua.
