Helen arvioi tuoreessa tulosraportissaan, että sähkön tukkuhinta pysyy Pohjoismaissa alhaisena tulevina vuosina eikä olennaisia merkkejä sähkön hinnan kohoamisesta ole näköpiirissä.
Sähköntuotantoon investoiminen ei ole Helenin mukaan taloudellisesti kannattavaa. Korkeampia hintoja voidaan ennakoida ainoastaan talviaikaan, jolloin sähkötehosta voi olla niukkuutta.
Yhtiön huomauttaa myös, että nykyinen energia- ja ilmastopolitiikka ja sähkömarkkinamalli eivät takaa talviaikana riittävää sähköntuotantokapasiteettia markkinaehtoisesti.
Helen on ehdottanut sähkömarkkinoita täydentämään tehomarkkinaa, jossa energiajärjestelmän tarvitsemalle teholle muodostuisi arvo. Yhtiän mielestä tehomarkkina olisi taloudellisesti edullisin tapa huolehtia markkinan toimivuudesta tulevaisuudessa.
Helenin mielestä olisi myös tärkeää saada aikaan vahva päästökauppa, joka aidosti ohjaisi investointeja päästöjen vähentämiseen. Päästökaupan tulisi olla energiantuotannon ensisijainen ohjauskeino, ja sen kanssa päällekkäiset ja ristiriitaiset tukirakenteet tulisi minimoida.
Yhtiö toivoo lisäksi, ettei EU-linjauksilla rajattaisi kohtuuttomasti biokomponenttien käyttöä energiantuotannossa ja näin vaaranneta biopolttoaineiden käytön lisäämistä ja suunniteltuja investointeja.
Suomen tulevilla veroratkaisuilla on yhtiön mukaansa merkittävä vaikutus siihen, miten pystytään turvaamaan erityisesti talviolosuhteissa tarvittava sähkön ja lämmön yhteistuotanto.
Helen eli entinen Helsingin Energia on kokonaan Helsingin kaupungin omistama. Yhtiö tuottaa energiastaan puolet kivihiilellä, kolmanneksen maakaasulla ja noin 10 prosenttia ydinvoimalla. Lisäksi puupellettejä käytetään yhdessä kivihiilen kanssa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa.
Yhtiön liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa vuodentakaisesta 141 miljoonasta eurosta 160 miljoonaan euroon. Kevät ja alkukesä olivat tavallista kylmemmät, mikä lisäsi lämmön myyntiä 27 prosenttia edellisvuodesta.
Helenin liiketappio pysyi vuodentakaisen nähden ennallaan kahdessa miljoonassa eurossa.