Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulaisen mukaan koronavirusrokotusten aikatauluun liittyy vielä suurta epävarmuutta.
Tahdin on odotettu kiihtyvän, jos Oxfordin yliopiston ja AstraZeneca-lääkeyhtiön rokote saa odotetusti myyntiluvan Euroopan lääkevirasto EMA:lta kuluvan viikon perjantaina. Kolmannen koronarokotteen saaminen markkinoille helpottaisi tilannetta, vaikka toimitusten on varoitettu jäävän huomattavasti ennakoitua pienemmiksi.
Myös esimerkiksi Johnson & Johnson -yhtiön rokotteen on arvioitu saavan myyntiluvan EU:ssa alkukevään aikana. Yhtiön koronarokote vaatii vain yhden rokotuskerran, eikä se edellytä säilyttämistä erityisen kylmissä olosuhteissa.
Suomessa arvioitiin vielä tammikuun alussa, että kesään mennessä rokoteannoksia olisi saatavilla yhteensä 5–7 miljoonaa kappaletta. Aikuisten kohdeväestö on noin 4,5 miljoonaa henkilöä, joista olisi tuolloin rokotettu 55–70 prosenttia.
– Se oli optimistinen arvio ja piti sisällään tiedot EU-hankinnan sisällä olevista rokotteista, niiden hyväksymisaikataulusta ja ennen kaikkea tuotantoaikataulusta. Sen jälkeen on tullut tieto, ettei Pfizerin, Modernan ja AstraZenecan tuotteita tule oletettua määrää, Tuija Kumpulainen sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Erityisesti AstraZenecan rokote oli sellainen, että sen ajateltiin soveltuvan isojen joukkojen massarokotuksiin jo pelkkien säilytysolosuhteiden vuoksi, Kumpulainen jatkoi.
Uusia rokotteita tulossa
Hän esitti ”täysin pessimistisen” vaihtoehdon, jossa Suomi joutuisi jatkamaan rokotushanketta vain Pfizerin ja Modernan tuotteilla. Tällöin ehkä vain 40 prosenttia eli 1,8 miljoonaa ihmistä pystyttäisiin suojaamaan kesään mennessä.
Ikäihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kohderyhmässä on noin miljoona ja perussairaissa määrittelystä riippuen puolisen miljoonaa henkilöä.
– Ehkä ehtisimme suojata useamman. Mutta tuntuu, että joka viikko luen jonkun huonon uutisen. Vaikea sanoa, mihin tässä kykenee luottamaan, Tuija Kumpulainen totesi.
Tilanteen odotetaan kohentuvan merkittävästi viimeistään kolmannen vuosineljänneksen aikana myös synkimmässä vaihtoehdossa. Silloin kansasta saataisiin rokotettua jo yli 70 prosenttia ja vuoden loppuun mennessä 90–100 prosenttia.
– Huonoimmassa skenaariossa tavallista väestöä ei mahtuisi juurikaan toiseen vuosineljännekseen. AstraZeneca saa todennäköisesti luvan lähiaikoina, ja myös muita on tulossa. Kaikilla on odotuksia tuotannosta kevätkauden aikana, mutta ei vielä tammi–helmikuun aikana. Menemme niiden aikana aika pitkälti vain näiden kahden rokotteen turvin, Tuija Kumpulainen sanoi.