Syitä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen: Taloudellinen pakko ja halu nauttia elämästä

Syyt osittaisen vanhuuseläkkeen hakemiseen vaihtelivat taloudellisesta pakosta haluun nauttia elämästä. Työnteon lopettaminen ei kiinnosta eikä eläke kannusta jatkamaan pidempään työelämässä, kertoo työeläkeyhtiö Elon tutkimus.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke on voimaan tulleen eläkeuudistuksen mukanaan tuoma uusi eläkemuoto, jossa osan kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun jo ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä.

Elon tutkimuksessa haastateltiin maaliskuun alussa sata asiakasta, joille on myönnetty osittainen vanhuuseläke. Yhteensä osittaisen vanhuuseläkkeen hakemuksia saapui Eloon helmikuun loppuun mennessä noin 600 kappaletta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Eläkkeensaaja voi valita osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyessään, vähentääkö työskentelyä vai jatkaako työskentelyä kuten ennenkin. Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen on myös oikeus, vaikkei olisi töissä lainkaan, sillä ansiotyö osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla ei ole pakollista.

Haastatelluista osittaista vanhuuseläkettä saavista 51 prosenttia on jatkanut työskentelyä aivan entiseen tapaan. 17 prosenttia haastatelluista on osittaisen vanhuuseläkkeen avulla vähentänyt työskentelyä. Vain pieni osa, yhdeksän prosenttia, on lopettanut työnteon kokonaan.

– Vanhuuseläkeiän ylittäneistä yksikään ei ole vähentänyt työntekoa saatuaan osittaisen vanhuuseläkkeen. Näyttää siltä, että varsinkin ikääntyneemmät ovat huomanneet mahdollisuuden ottaa osan eläkkeestä maksuun muiden ansioiden rinnalle, tiivistää Elon eläkejohtaja Jouni Seppänen.

Alle 63-vuotiaista haastatelluista lähes viidennes on vähentänyt työntekoa, mutta alle kymmenen prosenttia on päättänyt lopettaa työt kokonaan.

Työntekijöiden ja yrittäjien osalta työssä jatkamisessa ei ole suurta eroa, sillä yrittäjistä 53 prosenttia ja työntekijöistä 49 prosenttia työskentelee yhtä paljon kuin aiemminkin. Teollisuuden ja tuotannon alalla korostuu työttömyys merkittävästi muihin aloihin verrattuna, sillä 31 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on työttömänä.

Yhteensä haastatelluista työttömiä oli 16 prosenttia ja loput muissa elämäntilanteissa, kuten sairauspäivärahalla tai lomautettuna.

Taloudellinen pakko vai halu nauttia elämästä?

Moni haki osittaisen vanhuuseläkkeen siksi, että haluaa nauttia elämästä ennen kuin se on liian myöhäistä. Eräs haastateltavista kuvasi asiaa sanomalla: ”Perusajatus siitä, että elämä on aika lyhyt, niin miksi sitä ei nostaisi jo nyt”.

Osittainen vanhuuseläke toi monille myös mahdollisuuden keventää työtaakkaa. Joukossa oli myös useita haastateltavia, jotka halusivat varmistaa omat eläkesaamisensa ja siksi halusivat rahansa ajoissa ulos. ”Täytyy nämä maksetut eläkkeet jossain vaiheessa hyödyntää, kun ei koskaan tiedä, miten pitkälle tässä elää”, oli tyypillinen vastaus tässä ryhmässä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Syyt osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakemiseen vaihtelivat taloudellisesta pakosta nautinnon haluun. Osa oli hakenut sen enempää asiaa pohtimatta, kertoo Seppänen.

– Monille osittainen vanhuuseläke on yksi keino talouden tasapainottamiseen. Esimerkiksi yrittäjillä työtilanne saattaa olla heikko ja eläke otettiin kompensoimaan muiden tulojen vähentymistä. Moni yrittäjä koki eläkkeen yksinkertaisesti järkeväksi vaihtoehdoksi. Valtaosa haastatelluista tunsi, että eläke toi henkisen helpotuksen taloudelliseen ahdinkoon.

Eläke ei kannusta jatkamaan työelämässä pidempään

Asiakkailta tiedusteltiin tutkimuksessa myös, aikovatko he jatkaa työelämässä ennakoitua pidempään otettuaan osittaisen vanhuuseläkkeen maksuun.

Vain 12 prosenttia työskentelyään jo vähentäneistä kertoo, että osittainen varhennettu vanhuuseläke myöhentää eläkkeelle siirtymistä.

Valtaosa työntekijöistä eli 55 prosenttia kertoi, ettei aio siirtää kokonaan eläkkeelle jäämistään myöhemmäksi.

– Kaikkinensa voidaan todeta, että toisaalta osittainen vanhuuseläke ei kannusta vähentämään työskentelyä, mutta ei myöskään jatkamaan pidempään työelämässä, Seppänen summaa.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke pähkinänkuoressa:

1. Alaikäraja: 61vuotta. Vuonna 2025 alaikäraja nousee 62 vuoteen ja siitä asteittain ylemmäs. Ei yläikärajaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

2. Eläkkeen määrä: 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä. Lykkäys tai varhennus on 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen alittaa tai ylittää oman alimman eläkeiän

3. Työskentely osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla: voi valita, jatkaako työskentelyä eläkkeen rinnalla vai ei. Yrittäjällä on oltava YEL-vakuutus voimassa, jos yritystoiminta jatkuu. Myös työsuhde on vakuutettava.

4. Eläkkeen kertyminen osittaisella vanhuuseläkkeellä ollessa ansioista ja YEL-työtulosta: eläkettä kertyy 1,7 % vuodessa 61–62-vuotiaana, 1,5 % vuodessa 63-vuotiaasta alkaen ja alimman eläkeiän täyttämisen jälkeen kertyy 0,4 % lykkäyskorotus jokaiselta lykätyltä kuukaudelta.

Mainos