Apuna käytetään nanoteknologiaa. Helsingin yliopisto arvioi, että sydänlihasvaurioiden ja aivosairauksien hoito voi mullistua tulevina vuosina.
Sekä sydämessä että aivoissa on kantasoluja, jotka tuottavat jatkuvasti uusia soluja. Uusien solujen tuotanto on kuitenkin hidasta, sillä sydämen soluista uusiutuu vuosittain noin kaksi prosenttia. Pelkästään sydäninfarktin yhteydessä tuhoutuva solumäärä on moninkertainen vuosittaiseen uusiutumiseen verrattuna.
Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vuoden alussa käynnistynyt yhteishanke etsii uudenlaisia keinoja sydäninfarktin, aivohalvauksen ja Parkinsonin taudin hoitoon. Tarkoituksena on virkistää elinten omaa uudistumiskykyä.
– Haluamme auttaa sydänlihaksen ja aivojen omia kantasoluja tuottamaan tuhoutuneiden solujen tilalle uusia. Tähän saakka on käytetty muualta otettuja kantasoluja, mutta ne eivät tunnu oikein pysyvän elossa, kertoo hankkeen koordinaattori, professori Heikki Ruskoaho Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.
Hoito aloitettaisiin heti vaurion tapahduttua
Kantasolujen toimintaa piristämällä voitaisiin päästä hoidon alkuun heti vaurion tapahduttua. Avuksi suunnitellaan suun kautta otettavia lääkkeitä, joiden vaikutus pystyttäisiin nanoteknologian keinoin kohdentamaan juuri oikeisiin kantasoluihin.
Nanoteknologiassa lääkeaineet päällystetään erilaisilla kerroksilla, jotka estävät aineiden vapautumista ennen aikojaan ja ohjaavat ne kohteeseensa. Matkalla ruoansulatuskanavasta sydänlihakseen tai aivoihin on runsaasti esteitä ylitettäväksi.
– Jos tämä toteutuu, sydänlihasvaurioiden ja aivosairauksien hoito mullistuvat kokonaan, Ruskoaho toteaa.