Kun Ruotsilla kylmän sodan aikana oli suuri alueellinen puolustusvalmius, vuodesta 1996 lähtien maa keskittyi enemmän kansainvälisiin tehtäviin ja purki useita tukikohtia, muiden muassa yhden Gotlannin saarelta. Esimerkkejä on muitakin: Fårösundista katosi rannikkovartiosto vuonna 2000 ja vuonna 2004 päätettiin lakkauttaa panssariyksikkö Visbystä.
Holmström listaa kahdeksan kohtaa, joissa suunta nyt muuttuu, jos mietintö ensi vuonna hyväksytään.
Ensimmäinen on uhkakuva. Vielä 10 vuotta sitten puolustusselonteosta puuttui selkeä uhkakuva, sitten uhaksi nähtiin ilmaston muuttuminen, mutta nyt sellaiseksi mainitaan varusteluaan lisäävä, arvaamaton ja epävakautta aiheuttava Venäjä.
Toiseksi Holmström mainitsee koko puolustusajatuksen. Kun Ruotsi vuosituhannen alussa muokkasi puolustustaan esimerkiksi operaatioihin Afganistanissa, nyt etusijalle asetetaan kotimaa ja sen lähialueet. Vaikka uusia tukikohtia ei perustetakaan, myöskään olemassa olevien tukikohtien lakkautuksia ei enää suunnitella. Operatiivista valmiutta kohennetaan ja harjoituksia strategisesti tärkeiden kohteiden suojelemiseksi lisätään.
Puolustusbudjettien supistukset loppuvat
Jatkossa puolustusvoimien ei tarvinne enää kamppailla supistuvia budjettivaroja vastaan. Ympäristöpuoluetta lukuun ottamatta puolueiden kesken vallitsee yksimielisyys puolustusmäärärahojen korottamisesta. Riittävätkö korotukset kuitenkaan Gripenien lentotuntien tai taisteluvaunujen ajotuntien lisäämiseen, on kuitenkin kysymysmerkki.
Vuonna 2010 Ruotsi korvasi asevelvollisuuden kolmen kuukauden vapaaehtoisella sotilaallisella peruskoulutuksella (GMU) ja sitä seuraavalla kuuden kuukauden sotilaskoulutuksella. Nyt GMU halutaan poistaa ja korvata 9–12 kuukauden perus- ja sotilaskoulutuksella, joskin edelleen vapaaehtoisena.
Ruotsi aikoo myös hylätä nykyiset valmiusjoukot, jotka koostuvat seitsemästä pataljoonasta ja merivoimien amfibiopataljoonasta. Niiden tilalle palautetaan kaksi armeijanprikaatia, joka on raskaampi versio ottamaan vastaan mahdollinen vihollinen.
Muodollisesti liittoutumaton, mutta…
Jatkossa Ruotsi ei välttämättä myöskään osta puolustusteollisuuden tuotteita ”hyllystä”, vaan ryhtyy kehittämään lentokone- ja sukellusveneteollisuutta, joskin aiempaa pienemmässä mittakaavassa. Lisäksi maa palauttaa siviilipuolustuksen, jonka on määrä toimia yhteistyössä sotilaallisen puolustuksen kanssa.
Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, tulee turvallisuuspolitiikka.
– Ruotsi on muodollisesti sotilaallisesti liittoutumaton. Puolustusneuvosto haluaa, että Ruotsi ”isäntämaana” allekirjoittaa sopimuksen, jonka mukaan voimme ottaa vastaan lentokoneita, aluksia ja joukkoja Nato-maista. Tämä merkitsee sitä, että ne valmiudet, jotka kylmän sodan aikana avun saamiseksi olivat salaisia, nyt tehtäisiin julkisiksi, Holmström kirjoittaa.