Suvi-Anne Siimes: Väestörakenteen murros haastaa Suomen

Väestörakenteen murros asettaa isoja haasteita myös EU:n tulevaisuudelle.

– Väestöpolitiikasta pitää käydä aktiivista keskustelua koko Euroopassa. Väestörakenteeseen vaikuttavat syntyvyys, maahanmuutto ja kuolleisuus, jotka kaikki ovat tällä hetkellä jäsenmaiden yhteisiä suuria haasteita, sanoi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes tiistaina Helsingissä EU:n tulevaisuutta käsittelevässä seminaarissa.

– Tulevilla kotimaan ja EU:n päättäjillä on käsissään avaimet huolehtia työikäisen väestön määrän kasvusta koko unionin alueella. Nyt on oikea aika keskustella, miten viisaimmin tuetaan esimerkiksi syntyvyyttä ja työperäistä maahanmuuttoa. Vaikutuksia saadaan aikaan hitaasti, ja siksi ratkaisuja on pohdittava ajoissa, hän totesi.

Siimes korosti, että syntyvyyden parantamiseenkin on mahdollista löytää keinoja, vaikka perheen perustaminen onkin ihmisten oma, ei valtion päätettävissä oleva asia.

– Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella sekä nuorten naisten asemalla työelämässä on iso merkitys. Hoivavastuu lapsesta jatkuu vauva-ajan jälkeenkin vielä pitkään samaan aikaan, kun tehdään aktiivisesti töitä. Siihen elämänvaiheeseen tarvitaan joustoja.

Siimeksen mukaan syntyvyyden rinnalla tarvitaan myös työperäisen maahanmuuton vahvistamista. Jos syntyvyys jäisi nykyiselle tasolleen, Suomen väestömäärä alkaisi pienentyä 2030-luvun puolivälissä. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan noin 6[nbsp]000-7[nbsp]000 hengen kasvu Suomen vuotuisessa nettomaahanmuutossa paikkaisi laskeneen syntyvyyden vaikutukset työeläkejärjestelmässä, jos syntyvyys pysyisi nykyisellä alhaisella tasollaan myös tulevaisuudessa.

– Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi tuskin on, vaan monenlaisia ratkaisuja kaivataan. Esimerkiksi korkeakouluista valmistuneiden ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittymistä ja pysymistä Suomessa pitäisi edistää. Myös työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä käytäntöjä olisi hyvä helpottaa, hän sanoi.

Siimes korosti, että tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja kustannuksiin vaikuttaa paljon myös se, miten työllisyys, osaaminen ja tuottavuus sekä työhön osallistuminen kehittyvät Suomessa lähivuosina ja vuosikymmeninä.

– Tuleville sukupolville ei saa sysätä liian suurta taakkaa työeläkkeiden ja muun hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta. Siksi talouskasvuun ja kaikenlaisen työhön osallistumisen lisäämiseen pitää tähdätä aktiivisesti jo seuraavalla vaalikaudella, Siimes kehotti.

Mainos