– Tuomioistuinten kilpailukyky on laskenut erityisesti tilanteissa, joissa riita koskee yritysten välistä sopimusta, väittelijä Anna-Liisa Autio toteaa.
Yritykset näkevät oikeudenkäynnin tärkeänä riidanratkaisumekanismina. Käytännössä riidat kuitenkin halutaan usein ratkaista välimiesmenettelyllä. Välimiesmenettelylausekkeesta sopiminen tarkoittaa sitä, että osapuolet sopivat samalla, ettei asiaa viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
– Yritysten mukaan oikeudenkäyntiä tulisi nopeuttaa ja tuomareiden liike-elämän asiantuntemusta kasvattaa esimerkiksi asiantuntijoiden käyttöä ja tuomareiden erikoistumista lisäämällä, jotta yleisten tuomioistuinten lainkäyttö eli tuomitseminen riitaoikeudenkäynnissä olisi tarkoituksenmukaista, Autio kertoo väitöstiedotteessaan.
– Riidanratkaisumekanismin valintaan vaikuttavat yritysten toimintatavat, riidan laatu ja intressi, mutta olennaisesti myös riidanratkaisumekanismin saatavuuteen liittyvät tekijät. Tutkimuksesta selvisi myös, että hämmästyttävän harvalla kotimaisella suuryhtiöllä on riidanratkaisustrategia, Autio kertoo.
Autio hyödynsi tutkimuksessaan empiiristä oikeustutkimusta, jossa otoksena oli 250 suurinta suomalaisyritystä. Kotimaisten yritysten riidanratkaisua myös vertailtiin erityisesti riidanratkaisuun Englannissa.
– Oikeudenkäynnin julkisuus, kesto ja tuomioistuinten asiantuntemuksen kyseenalaistaminen ovat tekijöitä, jotka saavat yrityksiä välttämään oikeudenkäyntejä. Sen sijaan oikeudenkäynnin kustannuksilla ja tuomion ennakoitavuudella ei ollut tällaista vaikutusta, väittelijä toteaa.
Tulokset osoittavat, että mitä suurempia yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat, sitä enemmän oikeudenkäynnin ja tuomion julkisuus sekä oletettu tuomioistuinten asiantuntemuksen puute vaikuttavat yritysten riidanratkaisutapoihin.
Asialla myös varjopuolensa
Aution mielestä oikeudellisen kysymyksen sisältävien asioiden riidanratkaisu ei saisi siirtyä kokonaan yksityisesti ratkaistavaksi.
– Oikeuden kehittyminen voi vaarantua, jos oikeudellista arviointia sisältyvät asiat siirtyvät yksityisesti ja pääsääntöisesti ei-julkisesti ratkaistaviksi. Tuomiovallan siirtyminen yksityiselle puolelle voi vaikuttaa haitallisesti aineellisen oikeuden arvostukseen ja tuomioistuinten asemaan yhteiskunnassa, Autio huomauttaa.
Samalla riippumattomien tuomioistuinten mahdollisuus ottaa laintulkinnallisesti kantaa talouselämän sopimuksiin tai menettelytapoihin vähenee. Yritysten liiketoiminnan läpinäkyvyys heikkenee, eikä tieto lain oikeasta tulkinnasta ja esimerkiksi sopimuksen kohtuullisuudesta uusissa tilanteissa välity toimijoille.
– Tarvittaisiinkin sopiva tasapaino oikeudenkäynnin ja sille vaihtoehtoisten menettelyjen välille, Autio katsoo.
OTK Anna-Liisa Aution väitöskirja Lainkäyttö yritysten riidanratkaisussa tarkastetaan lauantaina 1. maaliskuuta Turun yliopistossa.