Tekniikan tohtori Kimmo Laakso keskittyi väitöksessään suuronnettomuuksiin, joiden aiheuttajana on yritys tai jotka tapahtuvat yrityksessä.
Laakson mukaan suuronnettomuuksille on tyypillistä, että ne eivät ole hallittavissa päivittäisen perusvalmiuden organisaatiolla ja voimavaroilla. Niissä tarvitaan eri viranomaisten ja yritysten yhteistyötä sekä johtamisjärjestelmien ja resurssien tehostettua yhteiskäyttöä.
‒ Jotta onnettomuustilanteessa toimijoiden yhteistyö olisi onnistunutta ja tehokasta, osapuolten on välttämätöntä saada aikaan ajantasainen ja oikea kuva siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan, Laakso sanoo väitöstiedotteessaan.
Puutteita kohtuullisen helppo korjata
Onnettomuuksiin varautumisessa ja onnettomuustilanteissa kommunikaatio-ongelmat usein johtuvat eri viranomaisten välisen yhteistyön tai viranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön niukkuudesta.
Laakso arvioi, että asia olisi kohtuullisen helposti korjattavissa.
‒ Syystä tai toisesta eri viranomaiset ja yritykset kommunikoivat tavalla, joka ei aina ole toiselle osapuolelle yksiselitteistä.
Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että viranomaisten tulisi siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan.
Viranomaisten pitäisi kerätä valvomaansa toimialaa koskevia parhaita käytäntöjä ja hyödyntää niitä yrityksille annettavassa neuvonnassa esimerkiksi onnettomuuksiin varautumisessa ja riskianalyysien laatimisessa. Yritysten puolestaan tulisi aiempaa paremmin nivoa varautumisajattelua osaksi joka päivästä liikkeenjohtoa.
Onnettomuustilanteen hoitamisessa nousi esille tärkeiden tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus. Tutkimustulosten valossa niiden kehittäminen näyttäisi olevan haasteellista mutta ei mahdotonta.
– Samoin yhtenäisten termien puute ja slangin käyttö ovat suuria ongelmia pelastustoimintaan liittyvässä tiedonkulussa. Asian tärkeys korostuu tulevaisuudessa entisestään, sillä moniviranomaistilanteiden nähdään yleistyvän. Aiempaa paremmin suunnitellut viranomaisen ja yritysten pelastusharjoitukset parantaisivat yhteisymmärrystä, Laakso kertoo.
Delfoi-menetelmällä toimiva kommunikaatioprosessi
Tutkimuksen empiiriset havainnot pohjautuvat kolmikierroksiseen Delfoi-prosessiin, jonka asiantuntijoina oli 48 suuronnettomuuskontekstissa toimivan viranomaisen, yrityksen ja sidosryhmän edustajaa.
Tulevaisuudentutkimuksessa usein käytetty Delfoi-menetelmä osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi myös lähitulevaisuuteen suuntautuvassa ongelmanratkaisussa.
‒ Delfoin avulla saatiin aikaan toimiva kommunikaatioprosessi erilaisten intressiryhmien edustajien kesken niin, että asiantuntijoiden näkemykset onnistuneesti täydensivät toisiaan, Laakso sanoo.
Laakson Turun yliopistossa tekemä tutkimus on ensimmäinen tulevaisuudentutkimuksen oppiaineessa tehty väitöstutkimus Suomessa. Tulevaisuudentutkimuksen oppiaine perustettiin Turun yliopistoon viime vuonna ja sen jatko-opintolinja on ainutlaatuinen maailmassa.
Tekniikan tohtori Kimmo Laakson väitöskirja Management of major accidents – Communication challenges and solutions in the preparedness and response phases for both authorities and companies tarkastetaan perjantaina 22. elokuuta Turun yliopistossa.