Huomattava enemmistö suomalaisista, yhteensä 69,7 prosenttia, on huolissaan julkisten tilojen kosketuspintojen puhtaudesta, paljastaa nanopinnoituksiin ja pintahygieniaratkaisuihin erikoistuneen Nanoksi Finland Oy:n kesäkuussa teettämä kysely.
– Useampi kuin joka viides suomalainen eli 22,8 prosenttia murehtii julkisten tilojen hygieniaa usein. Toisinaan asia on huolestuttanut lähes joka toista suomalaista eli 46,9:ää prosenttia. Vain pieni vähemmistö, 5,4 prosenttia, kertoo, ettei pintojen puhtaus huoleta heitä ollenkaan, toteaa Nanoksi Finlandin operatiivinen johtaja Jukka Laks tiedotteessa.
Pandemian aikana Suomessa on opittu, että virukset tarttuvat paitsi pisaratartuntana myös kosketuspinnoilta. Silti likaiset pinnat aiheuttavat maassamme tuhansia hengitystieinfektioita joka vuosi.
– Koronapandemia ei vielä ole ohi, ja syksyn influenssa- sekä vatsatautiepidemiat ovat edessä. Pintojen puhtaanapitoon on nyt syytä kiinnittää tehostetusti huomiota, kun yhteiskunta avautuu ja julkisissa tiloissa oleskellaan yhä enemmän, Laks jatkaa.
Voimakkaat desinfiointiaineet epäsuosiossa
Kyselytutkimuksessa kartoitettiin myös suomalaisten suhtautumista mikrobien torjuntaan. Koronapandemian aikana julkisten tilojen pintoja on Suomessa desinfioitu enemmän kuin koskaan, monissa paikoissa useita kertoja päivässä.
– Ihmiset ovat hyvin huolissaan hygieniasta mutta toisaalta Suomessa käytetään liikaa desinfiointiaineita. Noin puolet suomalaisista eli 45,5 prosenttia on sitä mieltä, että julkisten tilojen siivouksessa käytetään nykyään liikaa voimakkaita desinfiointiaineita. Lähes viidesosa eli 16,9 prosenttia toivoo, että siivouksessa ei käytettäisi tällaisia aineita ollenkaan. Vain murto-osa eli 6,9 prosenttia käyttäisi nykyistä vahvempia siivousaineita, Laks kertoo.
Laks toteaa, että vahvojen desinfiointiaineiden toistuva käyttäminen ei olekaan paras mahdollinen keino ehkäistä mikrobien leviämistä julkisissa tiloissa.
– Tehosiivouksella voi olla kääntöpuoli: sen vuoksi mikrobeista voi kehittyä niin voimakkaita ja vastustuskykyisiä, että antibiootit eivät enää tehoa niihin. Tunnetuin esimerkki superbakteereista lienee MRSA-sairaalabakteeri.
Lisäksi kaikenlaisia pintoja ei ole mahdollista desinfoida tavallisilla siivousaineilla.
– Julkisissa tiloissa on yllättävän paljon erilaisia kosketuspintoja, enemmän kuin moni meistä osaa kuvitella. Esimerkiksi tuolien tekstiilipinnat, istuinten käsi- ja selkänojat ja kauppojen kylmäaltaiden reunat ovat myös kasvualustoja erilaisille viruksille ja bakteereille, kun niihin kosketaan, Laks sanoo.
Kemikaalivapaat ratkaisut
Lähes neljä kymmenestä suomalaisesta (36,6 prosenttia) suosittelisi julkisten tilojen pintojen puhdistamiseen tulevaisuudessa kemikaalivapaita ratkaisuja.
– Nanoteknologiaan pohjautuva valokatalyyttinen pinnoitus on tehokas ja kemikaalivapaa keino tuhota mikrobit pinnoilta. Valokatalyysiin perustuva Fotonit-pinnoitus tuhoaa mikrobit yhdessä valon kanssa. Pinnoitus desinfioi kosketuspinnan, kun siihen kohdistuu valoa, minkä vuoksi ilmiötä sanotaan valokatalyysiksi, Laks kertoo.
Valokatalyyttinen pinnoitus tuhoaa mikrobit kokonaan hapetusreaktiolla, joten niistä ei voi tulla vastustuskykyisiä. Useat suomalaiset yliopistot sekä kansainväliset tutkimuslaboratoriot ovat vahvistaneet, että Nanoksin Fotonit-pinnoitus toimii.
Fotonit-pinnoitus aktivoituu jo vuorokauden sisällä pinnoitustöiden aloittamisesta. Pinnoitus voidaan asentaa nopeasti monenlaisille erilaisille pintamateriaaleilla, ja kuivuessaan se muodostaa pinnalle näkymättömän, joustavan ja hengittävän suojan. Näin pinnoitus pitää pinnat puhtaina myös siivouskertojen välillä. Pinnoitus uusitaan noin vuoden välein.
Valokatalyyttisia pinnoitteita on käytetty jo vuosia rakennusten ulkopinnoilla kuten seinissä ja ikkunoissa pitämään ne puhtaana. Valokatalyysia käytetään yleisesti puhdistettaessa vettä ja ilmaa erilaisista haitta-aineista.
Nanoksi Finland kartoitti suomalaisten suhtautumista julkisten tilojen kosketuspintojen hygieniaan valtakunnallisella kyselytutkimuksella kesäkuussa 2021. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1000 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Sähköisen kyselytutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia. Kyselyn toteutti tutkimuspalveluyritys Bilendi.