Nuoret reagoivat ilmastonmuutokseen hyvin eri tavoin, ilmenee kasvatustieteiden maisteri Salla Veijonahon väitöstutkimuksesta.
Hän väittelee aiheesta ensi viikolla Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Suomalaisnuorten ilmastoahdistusta ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Väitöskirjan osatutkimuksiin osallistui 650–3000 nuorta, joita seurattiin jopa kolmen vuoden ajan.
Tutkimuksen mukaan osa nuorista kokee ilmastoahdistusta, kun taas toiset ovat huolettomia tai jopa kieltävät ilmastonmuutoksen. Suurin osa tutkimusten suomalaisnuorista ei kuitenkaan koe ilmastoahdistusta.
Nuoren kokema ilmastoahdistus ei ole Veijonahon mukaan automaattisesti huono asia tai kerro heikosta hyvinvoinnista.
– Ilmastoahdistus on pääosin luonnollinen reaktio, joka pysäyttää meidät miettimään omaa toimintaamme. Ilmastoahdistus voi joko lamauttaa toimintaa tai toimia motivoivana voimana riippuen siitä, miten sitä käsitellään, Veijonaho sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Suurin osa ilmastoahdistusta kokevista nuorista toimivat samaan aikaan ympäristövastuullisesti.
– Kuitenkin pienellä osalla nuorista korkea ilmastoahdistus yhdistyi ilmastonmuutoksen kieltämiseen. Nämä nuoret eivät tehneet ilmastotekoja, ja heillä oli muita alhaisempi yleinen hyvinvointi, Veijonaho kertoo.
