Kaksi kolmesta Manner-Suomen kunnasta käyttää palveluseteleitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä, ilmenee Kuntaliiton syksyllä tekemästä kyselystä.
Palveluseteleiden käyttö on kasvanut voimakkaasti erityisesti terveyspalveluissa, kaikkein eniten niitä käytetään kuitenkin edelleen sosiaalipalveluissa.
Selvityksen tulosten mukaan terveyspalveluiden seteleiden osuus oli noussut 40 prosenttiin vuoden 2015 tasosta, jolloin terveyspalveluiden palvelusetelit olivat käytössä 26 prosentilla vastaajista. Sosiaalipalveluiden palveluseteleiden osuus puolestaan oli laskenut 74 prosentista 60 prosenttiin.
Erikoissairaanhoidossa palvelusetelien määrä on nelinkertaistunut kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Erityisesti Tampereen ympäristökunnissa Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalalla, Pirkkalassa ja Lempäälässä on käytössä ja keskenään yhteneväinen erikoissairaanhoidon palvelusetelijärjestelmä.
Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista palveluseteleiden käyttöön valinnanvapauden lisäämisen välineenä. Palvelusetelilakia pidettiin avovastauksissa hyvin toimivana ja palveluseteli nähtiin alkuvaiheessa riittävänä keinona lisätä valinnanvapautta. Vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että valinnanvapauslaille asetettuja tavoitteita voidaan toteuttaa palvelusetelin avulla.
– Palveluseteliä on opittu käyttämän kunnissa ja kuntayhtymissä ja sen käyttöä on laajennettu uusiin palveluihin. Nyt, kun sote-uudistuksen toteutus on viivästynyt, on erityisen tärkeää, että palvelusetelin kehittämistä ei pysäytetä. Markkinatuntemuksen parantaminen, palvelujen tuotteistus ja setelin arvon määritys vaativat osaamista, joka on siirrettävissä myöhemmin käynnistyviin asiakassetelin kokeiluihin ja uusiin palvelurakenteisiin, sanoo johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.