Henkilöllisyyden selvittäminen hankaloituu entisestään, jos hakija on esiintynyt usealla eri henkilöllisyydellä tai esittänyt henkilöllisyydestään väärennettyjä asiakirjoja.
Aihetta käsittelevä synteesiraportti perustuu 25 Euroopan unionin jäsenmaan sekä Norjan kansallisiin tutkimuksiin, jotka on laadittu vuonna 2012.
Turvapaikan hakeminen ilman henkilöllisyysasiakirjoja vaihteli EU-jäsenmaiden arvioissa Latvian 25 prosentista Ruotsin ja Norjan 94 prosenttiin.
Suomi arvioi omassa raportissaan, että myönteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista noin 70 prosentilla ja kielteisen päätöksen saaneista noin 40–50 prosentilla on henkilöllisyys varmistamatta.
Irak ja Somalia ovat olleet Suomelle henkilöllisyyden selvittämisen suhteen hankalimpia maita, koska näistä maista ei ole saatavissa luotettavia asiakirjoja.
Henkilöllisyyden selvittäminen kriittistä
Henkilöllisyyden selvittäminen on erityisen tärkeää, kun turvapaikanhakija on esittänyt henkilökohtaisia perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiselle.
Maahanmuuttoviraston mukaan henkilöllisyyden selvittämisellä on merkitystä myös silloin, kun kielteisen päätöksen saanutta henkilöä ollaan palauttamassa kotimaahansa.
– Turvapaikanhakijaa ei voida palauttaa, jos hänen henkilöllisyyttään ei ole selvitetty asianmukaisesti. Palauttamiseen vaikuttavat vastaanottavien maiden vaatimukset henkilöllisyyteen liittyvistä tekijöistä, suhteet suurlähetystöihin sekä palautettavan henkilön oma halukkuus avustaa henkilöllisyytensä selvittämisessä.
Kun hakijan henkilöllisyyttä ei pystytä selvittämään sormenjälkien ja valokuvien avulla, voidaan käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä kuten haastatteluja. Niihin sisältyy oletetun alkuperämaan mukaan räätälöityjä testejä sekä kielitestejä.
EU-maat käyttävät usein yhteen tapaukseen monien menetelmien yhdistelmää tietojen vahvistamiseksi ja hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi itsenäisiä, henkilöllisyysasiakirjojen tutkimiseen erikoistuneita osaamiskeskuksia.