Suomessa suurin osa alkoholin suurkuluttajista on mukana työelämässä. Alkoholin aiheuttama kuolleisuus ja sairastavuus ovat yleisiä työikäisten suomalaisten keskuudessa, mutta alkoholinkäytön vaikutuksesta työ- ja toimintakykyyn ei ole paljonkaan tietoa.
Aino Salonsalmi tarkasteli väitöstutkimuksessaan alkoholinkäytön, toimintakyvyn ja työkyvyn yhteyttä keski-ikäisten kuntatyöntekijöiden keskuudessa.
Tutkimus osoitti, että runsas juominen (katkaisukohtana naisille 16 annosta ja miehille 24 annosta viikossa), humalajuominen (6 tai useampi annos kerralla) ja ongelmajuominen olivat kaikki yhteydessä heikentyneeseen psyykkiseen toimintakykyyn, kun taas vain ongelmajuominen oli yhteydessä fyysiseen toimintakykyyn.
Kaikki juomatavat olivat yhteydessä sekä itse ilmoitettuihin että lääkärin varmentamiin sairauspoissaoloihin.
Runsas juominen ja ongelmajuominen olivat yhteydessä mielenterveyssyistä johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tuki- ja liikuntaelinsyistä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Salonsalmi ei havainnut vastaavaa yhteyttä.
– Tutkimuksen tulokset painottavat alkoholinkäytön tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn tarvetta työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa ja työpaikoilla. Keskimääräisen alkoholinkulutuksen lisäksi tutkimuksessa ja potilastyössä tulisi mitata myös ongelmajuomista, väittelijä toteaa.
Tutkimus on osa Helsingin kaupungin terveystutkimusta, jossa tutkitaan keski-ikäisten kuntatyöntekijöiden terveyttä, toimintakykyä ja näihin vaikuttavia seikkoja. Aineisto kerättiin lähettämällä vuosina 2000-02 kyselylomake 40-60-vuotiaille kaupungin työntekijöille, joista 8960 työntekijää osallistui tutkimukseen. Seurantakysely toteutettiin vuonna 2007, ja tiedot sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä saatiin rekistereistä.
LL Aino Salonsalmen väitöskirja Alcohol drinking, health-related functioning and work disability tarkastetaan lauantaina 17. joulukuuta Helsingin yliopistossa.