Yhdysvaltain asevoimien johtohahmojen kerrotaan olleen erimielisiä siitä, kuinka maan merijalkaväen toimintatapaa on muutettu Kiinan luoman uhkan vuoksi.
Merijalkaväki aloitti vuonna 2020 laajan hankkeen, jossa muun muassa luovuttiin kaikista taistelupanssarivaunuista. Leikkausten myötä perinteistä roolia nopean toiminnan joukkoina vähennettiin.
Tarkoituksena oli luoda pieniä ohjuksilla varustettuja osastoja, jotka pystyisivät toimimaan läntisen Tyynenmeren saaristoissa Kiinan kanssa käytävässä hypoteettisessa sodassa.
Merijalkaväen Lähi-idän joukoista vuosina 2018–2021 vastannut kenraaliluutnantti evp. Sam Mundy sanoo Wall Street Journal -lehdelle, että huomion siirtäminen Tyynellemerelle on perusteltua.
– Mutta olen huolissani siitä, miten tämä vaikuttaa mahdollisuuteen vastata tilanteisiin eri puolilla maailmaa, Mundy toteaa.
Hänen mukaansa Israelin ja Hamasin välinen konflikti osoittaa, ettei toimintaa kannata keskittää liiallisesti vain yhdelle maantieteelliselle alueelle. Välimerellä on tälläkin hetkellä usean tuhannen merijalkaväen sotilaan osasto kolmen maihinnousualuksen kyydissä.
Sotilaallisen läsnäolon tarkoituksena on ehkäistä laajemman sodan puhkeamista esimerkiksi Libanonin suunnalla.
Osa upseereista oli närkästyneitä siitä, että merijalkaväen yksiköt luopuivat tankkien ohella myös suuresta osasta kenttätykistöään ja pioneerijoukoistaan. Niitä korvaamaan kehitetään 16 miljardilla dollarilla pitkän kantaman ohjusjärjestelmiä ja muita kyvykkyyksiä.
Tilanne on huomattu myös kongressissa.
– Suurin huoleni on, että muuttuuko merijalkaväki tiukasti rajatuksi joukoksi sen maailmanlaajuisen toimintavastuun kustannuksella, merijalkaväen reserviupseeri ja republikaanisenaattori Dan Sullivan kysyy.
