He ovat huolissaan, ettei sote- ja maakuntauudistuksessa tunnisteta kaupunkien merkittävää roolia hyvinvointiyhteiskunnan ja kasvun mahdollistajana.
Uudistuksen vaikutuksia ei ole myöskään arvioitu kaupunkien johtajien mielestä riittävästi. Uudistukseen liittyvä epävarmuus ja näköalattomuus huolestuttavat suuria kaupunkeja, joiden tehtävä on pohtia kasvustrategioitaan pitkälle tulevaisuuteen.
Suurimpien kaupunkien mielestä maakuntien ja kaupunkien välinen epäselvä työnjako vaarantaa kansalaisten ja yritysten palveluiden toimivuuden. Riskinä on, että uudistus johtaa säästöjen sijaan julkisten menojen ja verorasituksen kasvuun.
– Kaupunkien liikkumavara kapenee ja riippuvuus valtion rahoituksesta kasvaa. Tämä ei ainakaan lisää kaupunkien mahdollisuuksia vastata ketterästi kasvun eteen tuomiin haasteisiin, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) sanoo.
– Kaikki tahot ovat yhdessä tunnistaneet alueiden keskinäinen riippuvuuden. Erityisesti kasvavien suurten kaupunkien tuottama vetovoimaisuus tuottaa elinvoimaa, joka hyödyttää koko kaupunkiseutua. Tästäkin syystä suurten kaupunkien investointikyky täytyy varmistaa, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.).
Erityisenä riskinä 21 suurimman kaupungin johtajat näkevät, että kaupunkien investointikyky heikkenee tulevaisuudessa. Esimerkiksi Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisen arvion mukaan kuuden kaupungin investointien rahoituspohja leikkaantuisi seuraavien kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti yhteensä 1,6 miljardin euron edestä.
Suurten kaupunkien myönteinen kehitys maakuntien vetureina on käytännössä edellytys Suomen uudistumiselle, vetovoimalle ja kilpailukyvylle sekä yritysten menestykselle.
– Jatkossa kasvu on rahoitettava entistä pienemmällä rahalla, mikä vaikeuttaa kaupunkien kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista sekä kaikille kaupungeille tärkeää kasvun kestävyyden hallintaa, Vapaavuori jatkoi.
Lauri Lyly muistuttaa, että suurin valuvika jäljelle jäävän peruskunnan rahoituksessa on, että valtio arvioi rahoituksen riittävyyttä samoin kriteerein kaikkien kuntien kohdalla.
– Kuntien tarpeet ovat erilaisia. Sote-investoinnit ovat vain pieni osuus kasvavan kaupungin investointitarpeista. Suurena riskinä on, että pienenevä veropotti ei riitä kattamaan jäljelle jääviä kaupungin tehtäviä sekä investointeja nykytasollaan, hän sanoo.
21 suurinta kaupunkiseutua
• 74,9 % väestöstä 2016
• 77,9 % työpaikoista 2015
• 79,7 % arvonlisäyksestä 2015
• 88,0 % akateemisesti koulutetuista 2016
• 88,7 % vieraskielisistä 2016