Tutkimusaineiston piirissä olevien suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien tiedot koskevat noin kolmen miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia vuonna 2016.
Huomioon ottaen palkkojen ja hintojen kehityksen, suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset alenivat keskimäärin 1,5 prosenttia ja keskisuurten kuntien 0,8 prosenttia. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat kaksi prosenttia.
– Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset alenivat edellisvuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla eli viiteentoista viime vuoteen, sanoo erityisasiantuntija Teija Mikkola Kuntaliitosta.
Vuositason kustannukset olivat korkeimmat Oulussa, 2 493 euroa asukasta kohti ja alhaisimmat Espoossa, 2 175 euroa sekä Vantaalla, 2 179 euroa.
Keskimäärin suurten kaupunkien terveydenhuolto maksoi 2 304 euroa vuodessa asukasta kohti. Yhteen laskettuna Suomen yhdentoista suurimman kaupungin terveydenhuollon kustannukset olivat viime vuonna noin 5,28 miljardia euroa. Vuosittaiseen kustannusvertailuun osallistuvat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.
– Kiinnostava muutos on, että Helsinki oli pitkään kustannusvertailun kärjessä muita kalliimpana, mutta viime vuosina pääkaupungin kustannukset ovat vakiintuneet lähelle suurten kaupunkien keskimääräisiä kustannuksia. Vuonna 2016 Helsingin kustannukset olivat suurten kaupunkien mediaanissa. Helsingin kustannukset olivat viime vuonna 2 325 euroa asukasta kohti, sanoo Mikkola.
Keskisuurten kuntien edullisimmat sote-palvelut 3021 eurolla/asukas
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto vertaili terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Vertailussa mukana olleiden kuntien sote-kustannukset olivat viime vuonna yhteensä runsaat 2,24 miljardia euroa.
Vertailukunnista pienimmillä kustannuksilla sosiaali- ja terveystoimensa järjesti Mäntsälän ja Pornaisten sote-palvelut hoitava Mustijoen perusturva, jossa kustannukset olivat 3 021 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi pienimmät kustannukset olivat Sipoossa, 3 027 euroa/asukas ja Keravalla, 3 172 euroa/asukas.
Keskisuurten kuntien osalta suurimmat kustannukset olivat Saarikassa, 3 872 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi korkeimmat kustannukset olivat Kotkassa, 3 852 euroa/asukas ja Kainuussa, 3 780 euroa/asukas.
– Vuonna 2016 kunnille ei tullut juurikaan uusia velvoitteita, lukuun ottamatta lapsiperheiden kotipalvelua. Tämä uusi tehtävä kasvatti keskisuurten kuntien lasten ja perheiden palvelujen kustannuksia, sanoo erityisasiantuntija Tero Tyni.
Keskisuurten kuntien vertailussa mukana olivat Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Tuusula, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja Mustijoen (Mäntsälä-Pornainen) perusturvan kuntayhtymät sekä perusturvaliikelaitos Saarikka. Saarikka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Kuntien tiukka taloustilanne näkyy
– Kuntien tiukka taloustilanne on näkynyt todella maltillisena kustannuskehityksenä useamman vuoden ajan. Kuntien toiminnan tehostaminen ja kehittäminen on tuottanut tulosta, arvioi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
– Kuten vertailuaineisto osoittaa, sote-toimialaa on mahdollista hoitaa varsin taloudellisesti ilman yksityiskohtaista valtion ohjausta. Tämä on hyvä pitää mielessä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, hän jatkaa.
Kuntaliiton arvion mukaan toiminnan tehostamisen rinnalla selittäviä tekijöitä kustannusten alenemiseen on löydettävissä palvelurakennemuutoksesta, jossa terveydenhuollon painopiste siirtyy laitoshoidosta avohoitoon sekä erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja korottaneen lakimuutoksen seurauksena.
Kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve lisääntyy, voisi olettaa, että kustannukset kasvavat, mutta kunnat ovat sen sijaan onnistuneet alentamaan kustannuksia.
– Erikoissairaanhoidon asiakasmaksutulojen kasvu vaikutti alentavasti kustannuksiin. Asiakasmaksuasetuksen mukaan maksuja sai korottaa jopa 30 prosenttia vuoden 2016 alusta, sanoo erityisasiantuntija Anu Nemlander.