Valiokunnan mukaan taloudellisen merkittävyytensä vuoksi euroatlanttisella yhteisöllä on mahdollisuus ohjata maailmankaupan ehtojen kehitystä: kunnianhimoinen ja tasapainoinen sopimus vahvistaisi EU:n ja USA:n asemaa kansainvälisen talouden määrittäjänä avoimempaan ja vastuullisempaan suuntaan.
Kauppasopimuksen neuvottelukysymykset investointisuojasta, sääntelyn yhteensovittamisesta, teknisen sääntelyn purkamisesta ja vastavuoroisesta tunnistamisesta vaikuttavat laajasti useilla yhteiskunnan sektoreilla. Suuri valiokunta edellyttää, ettei sopimus vaaranna tasapuolisen ja syrjimättömän lainsäädännön kehittämistä Suomessa ja EU:ssa, eikä sen pidä johtaa olemassa olevan sääntelyn tason laskuun.
– Jatkossakin mailla tulee olla mahdollisuus säännellä tasapuolisesti ja syrjimättömästi investointien kohteita ja ehtoja. Investointisuojasta voivat Suomessa nauttia vain Suomen ja EU:n lakien mukaan tehdyt sijoitukset, valiokunta katsoo.
Suomi on osallisena noin 60 investointisuojasopimuksessa, joihin riitojenratkaisumenettely sisältyy. Vastaavanlaisia järjestelyjä sisällytetään myös EU:n neuvottelemiin sopimuksiin.
Julkisesti rahoitetut palvelut sopimuksen ulkopuolelle
Investoijan ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn osalta valiokunta toteaa, että parhaimmillaan EU–USA-sopimusneuvotteluja voitaisiin käyttää tukemaan riitojenratkaisumenettelyn uudistamista ja mahdollistamaan uudenlaisen mallin omaksumisen myös muissa investointisuojasopimuksissa. Riitojenratkaisun uudistamisessa keskeisellä sijalla ovat siihen liittyvien oikeudellisten käsitteiden selkeä määrittely sekä välimiesmenettelyn kehittäminen tavalla, joka huomioonottaisi julkisen edun.
Julkisesti rahoitetut palvelut on tarkoitus jättää kauppa- ja investointisopimuksen ulkopuolelle. Suuri valiokunta pitää ratkaisua oikeana ja katsoo, ettei kansallista päätäntävaltaa julkisten palvelujen järjestämisessä ja toteutuksessa saa vaarantaa.
Valiokunta antoi lausuntonsa saatuaan kannanotot eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalta, valtiovarainvaliokunnalta, maa- ja metsätalousvaliokunnalta, talousvaliokunnalta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta.
Schulz ja Urpilainen kuultavina
Suomessa vierailevan Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin kanssa valiokunta keskusteli Euroopan ja EU:n ajankohtaisaiheista, kuten Ukrainan tilanteesta, kansallisten parlamenttien roolista EU:ssa sekä EU-USA-kauppasopimuksesta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) puolestaan selvitti valiokunnalle tulevan epävirallisen Ecofin-neuvoston ja euroryhmän asioita. Neuvosto muun muassa keskustelee EU:n taloustilanteesta sekä saa tilannekatsauksen pankkiunionin valmistelusta.
Euroryhmän käsittelyssä on Kreikan talouden sopeutusohjelma uusin väliarvio ja siihen liittyvä 11 miljardin euron ERVV-lainaerän maksaminen. Suuri valiokunta hyväksyi asiassa äänin 12-5 valtioneuvoston kannan. Sen mukaan Kreikan ohjelman väliarvio voidaan hyväksyä, jos euroryhmä katsoo Kreikan toteuttaneen ohjelmaan kuuluvat ennakolliset toimet ja edennyt ohjelmalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Euroryhmän asialistalla on myös Portugalin ohjelman väliarvion hyväksyminen ja siihen liittyvä 2,5 miljardin ERVV-lainaerä. Suuri valiokunta hyväksyi valtioneuvoston kannan mukaisesti lainaerän maksamisen Portugalille äänin 14-3.