Neuvosto käsittelee muun muassa yhteistä pankkien kriisinratkaisumekanismia (SRM). Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan asiaan liittyy kuitenkin vielä monia avoimia kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa mekanismin soveltamisala ja päätöksentekojärjestelyt sekä sijoittajavastuun toteutuminen.
Suuri valiokunta päätti yhtyä asetusehdotusta koskevien neuvottelujen osalta valtioneuvoston kantaan hallituspuolueiden äänin 13–9.
Keskusta teki asiassa vastaesityksen, jonka mukaan pankkialan varautumisresurssi tulisi muodostaa yhtenäisten sääntöjen pohjana toimivana kansallisten varautumisrahastojen verkostona yhteisen kriisinhallintarahaston sijaan.
Pankkiunioniin liittyen neuvostossa on esillä myös tilannekatsaus pankkialan kriisinratkaisudirektiivistä (BRR). Sen osalta Suomi pitää tärkeänä, että kriisinratkaisun kustannukset maksavat ensisijaisesti pankkien ja luottolaitosten omistajat ja velkojat.
Suomi katsoo, että velkojen alaskirjausta koskevien säännösten tulisi tulla voimaan samanaikaisesti muiden direktiivin säännösten sekä yhteisen kriisinratkaisumekanismin kanssa.
Neuvosto saa myös tilannekatsauksen talletussuojadirektiivistä sekä käsittelee asetusehdotusta, joka koskee rahoitustuen myöntämistä jäsenvaltioille, jotka eivät ole euromaita. Perussuomalaiset tekivät näissä pankkiunionin kokonaisuuteen liittyvissä asioissa vastaesityksensä, mutta valiokunnan enemmistö päätti yhtyä kussakin valtioneuvoston kantaan.
Euroryhmän käsittelyssä on Kreikan, Irlannin ja Kyproksen sopeutusohjelmien väliarviot sekä keskustelu pankkiunionista. Kyproksen toisen väliarvion hyväksyminen mahdollistaa maan EVM-lainaohjelmaan kuuluvan 100 miljoonan euron lainaerän maksamisen. Perussuomalaiset esittivät, että Kypros ei ole täyttänyt yhteistoimintapöytäkirjan (MoU) velvoitteita, eikä erää pitäisi maksaa. Tämä kanta hävisi äänestyksessä äänin 12–4 keskustan äänestäessä tyhjää.