Lausunnossaan suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja toteaa, ettei esitys nykymuodossaan vastaa suuren valiokunnan kesäkuussa hyväksymiä tavoitteita. Niiden mukaan direktiiviehdotuksen soveltamisalan alarajaa pitäisi korottaa tai pienemmille voimaloille määritellä selvästi lievemmät polttorajat. Myös voimaloiden vuotuisten käyttötuntien rajaa tulisi nostaa.
Lausunnossaan suuri valiokunta kiinnittää eduskunnan erikoisvaliokuntien tavoin huomiota siihen, että direktiiviehdotus on edelleen ristiriidassa EU:n tavoitteen kanssa luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
– Se asettaa biomassaa käyttäville laitoksille tiukemmat päästörajat, kun taas fossiilisten polttoaineiden päästörajoja ollaan lieventämässä, suuri valiokunta toteaa.
Nyt ehdotettu sääntely voi valiokunnan mukaan lisäksi johtaa tilanteeseen, jossa keskikokoiset polttolaitokset muodostuvat investointivaatimusten vuoksi taloudellisesti kannattamattomiksi.
– Huomioon ei myöskään ole otettu Suomen maantieteellisiä ja ilmastollisia erityisolosuhteita, eikä EU:n asettamia energiapoliittisia tavoitteita, kuten hajautetun sähkön- ja lämmöntuotannon edistämistä ja omavaraisuuden kasvattamista.
Valiokunnan mukaan ehdotus sisältää Suomelle kohtuuttomia lisäkustannuksia ilman merkittäviä ympäristöhyötyjä ja se voi vaarantaa uusiutuvan energian käytön lisäämisen ja biotalouden kasvuedellytykset.
Suuri valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi vaikuttaa kaikilla tasoilla Latvian puheenjohtajuuskaudella keväällä 2015 Suomen tavoitteiden saavuttamiseksi ja riittävän kansallisen jouston varmistamiseksi.
Lisäksi valiokunta katsoo, että neuvottelujen tueksi on toteutettava pikaisesti myös yksityiskohtaisempi kansallisten vaikutusten arviointi.
Valiokunta toteaa, että vaikka EU:n ympäristöneuvoston yleisnäkemys ei vastaa Suomen neuvottelutavoitteita, pitää Suomen lainsäädäntöprosessin tässä vaiheessa valita rakentava toimintatapa, joka mahdollistaa osallistumisen säädöksen jatkovalmisteluun ja neuvotteluihin Euroopan parlamentin kanssa.