Syykin on ilmeinen. Suuri osa suomalaisten lainoista on vaihtuvakorkoisia. Suomi ei ole kuitenkaan täysin yksin.
– Suomessa valtaosa asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Euroalueen muut maat, joissa on sama tilanne ovat Baltian maat. Kaikissa Baltian maissa on paljonvaihtuvakorkoisia lainoja, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola.
– Euroalueen ulkopuolella Euroopassa tilanne on sama ovat Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa lainat on sidottu vaihtuvakorkoisiin, erityisesti tämä tilanne on Norjassa. Monessa muussa Euroopan maassa lainat on sidottu kiinteäkorkoisiin.
Kiinteäkorkoisiin lainoihin asuntolainat on sidottu erityisesti Saksassa ja Ranskassa.
– Tilanne on säilynyt monissa maissa hyvin pitkään samanlaisena. Suomessakin tilanne on pysynyt muuttumattomana hyvin pitkän aikaa. Mutta on hyvä muistaa, että jaottelu vaihtuvakorkoisiin ja kiinteä korkoisiin peittää alleen paljon vaihtelua lainasopimustenehdoissa, Eerola sanoo.
– Suomalaisillakin asuntovelallisilla on paljon erilaisia suojauksia, joka onko laina oikeasti kiinteäkorkoinen vai vaihtuvakorkoinen. Samanlaisia eroja on myös muissa maissa.
Miksi suomalaisten korot on sidottu vaihtuvakorkoisiin? Suomalaiset ovat varovaisia rahankäyttäjiä. Siksi onkin hieman ihmeellistä, että Suomessa suurin osa asuntolainoista on sidottu lyhytkorkoisiin lainoihin.
– Ne asiakkaat, joilla on vaihtuvakorkoinen laina, kantavat korkomuutosten mukanaan tuoman riskin. Kun lainat ovat vaihtuvakorkoisia, ohjauskorkojen muutokset välittyvät kokolainakantaan, ei pelkästään uusiin lainoihin. Toisaalta suomalaiset velalliset hyötyivät esimerkiksi 2010-luvulla siitä, että vaihtuvakorkoiset lainat olivat edullisempia kuin kiinteäkorkoiset lainat, Eerola sanoo.
– Yksi toinen syy, joka puhuu vaihtuvakorkoisten lainojen puolesta, on se, että vaihtuvakorkoisiin lainoihin on helpompi tehdä muutoksia kuin kiinteäkorkoisiin. Esimerkiksi viitekoron vaihtaminen on helpompaa vaihtuvakorkoisissa kuin kiinteä korkoisissa lainoissa.
Eerolan mukaan maiden välillä on havaittavissa polkuriippuvuutta siinä, millaisiin korkoihin lainat on sidottu. Syy, miksi suomalaisten lainat on sidottu vaihtuvakorkoisiin lainoihin, löytyy tarjonnasta tai oikeammin sen puutteesta. Sääntely hellitti Suomessa vasta 1980-luvulla ja silloin Suomeen syntyi lainamarkkina. Suomen rahamarkkinat syntyivät lyhytaikaisten sijoitustodistusten varaan. Tarjolla ei ollut kiinteäkorkoisia lainoja.
1980-luvulla kylvettyjen siemenien takia suomalaisten lainat ovat yhä tänäkin päivänä sidottuvaihtuvakorkoisiin lainoihin. Yhä tänäkin päivänä valtaosa lainoista sidotaan joko 1-12 kuukauden euriboriin, vaikka tänä päivänä pankkien olisi mahdollista tarjota myös erilaisia ratkaisuja, mutta suurin osapankeista tarjoaa vaihtuvakorkoisia lainoja.
Toisaalta Eerola sanoo, että on vaikea sanoa, kummasta on kyse, kysynnästä vai tarjonnasta.
– On vaikea sanoa kumpi on muna ja kana.