Hallituksen keskiviikkoisen esityksen mukaan mahdollisimman monen kunnan toivotaan vapaaehtoisesti löytävän uuden kumppanin. Ellei, niin tapahdu, eduskunta (Stortinget) voi pakottaa kunnat yhteen ja yhteistyöhön, Aftenposten kertoo.
Norjassa on tällä hetkellä 428 kuntaa 18 maakunnassa (fylker). Lisänä luvussa on pääkaupunki Oslon alue. Kuntien lukumäärä on jonkin verran muuttunut 1960-luvun jälkeen. Saman ajan kuluessa niille on langetettu 30–40 uutta lakisääteistä tehtävää. Hallitus toivoo nyt liikkeelle laitettavan prosessin vähentävän kuntalukua olennaisesti nopeammin.
– Hallitus toivoo vahvoja kuntia, jotka voivat ottaa lisää tehtäviä ja vastuuta. Parhaat palvelut tuotetaan lähellä asukkaita, paikallisissa yhteisöissä, ministeri Jan Tore Sanner sanoi keskiviikkona.
Kuntien koko ja lukumäärä jätetään vielä auki
Sitä hallitus ei kuitenkaan naulaa kiinni, kuinka suuria kuntien pitää olla tai mikä niiden lopullisen lukumäärän pitää uudistuksen jälkeen olla. Kuntien toivotaan kuitenkin voivan säästää hallinnollisissa kuluissaan. Pienille kunnille yhdistyminen voi koitua hyödyksi myös valtionapujen määrässä.
Kunnille maksetaan yhdistymisestä koituvat kertakustannukset, joiden määräksi arvioidaan 20–65 miljoonaa kruunua. Uudistustukea kunnat saavat 5–30 miljoonaa kruunua ja summan ne saavat käyttää haluamallaan tavalla. Hallituksen porkkanana on vielä 15 vuotta kestävä lisäavustus. Sen jälkeenkin avustus supistuu portaittain vasta viiden vuoden kuluessa.
Uudistusta ryhtyvät käytännössä johtamaan maakuntien johtajat. Heidän odotetaan saavan esityksensä kuntien yhdistymisestä valmiiksi kevääseen 2016 mennessä. Tämän jälkeen hallitus antaa esityksensä kuntaliitoksista.
Piiska käyttöön, ellei vapaaehtoisuus toimi
Ellei yhdistymisiä tapahdu vapaaehtoisesti, seuraavaksi hallitus käyttää piiskaa. Vuoden 2017 kesäkuussa kuntaministeri Jan Tore Sanner aikoo tehdä esityksen uudesta kuntarakenteesta ja antaa lakiehdotuksen kuntien uusista tehtävistä.
Aiemmin kuntien yhdistymisestä on järjestetty kunnallisia kansanäänestyksiä. Nyt hallitus ei edellytä niin meneteltävän, mutta ei sitä toki kielläkään.
Maan hallitus tarvitsee valtiopäivillä esityksensä läpimenon tueksi vielä joko sosialidemokraattien (Ap) tai kristillisdemokraattien (KrF) tuen. Ainakin kolme puoluetta on ilmoittanut vastustavansa kuntien pakkoliitoksia.