Hallitus on antanut eduskuntaan esityksen, jonka myötä metsästyslakia ei enää sovellettaisi esimerkiksi supikoiraan ja minkkiin. Käytännössä supikoirien pyydystämiseen ei tarvitsisi enää metsästäjäntutkintoa. Eläinsuojelujärjestöt ovat vastustaneet lakia.
– Eläinsuojelujärjestöt ovat lähtenet pelottelulinjalle. Näiden pörröisten sanojen takana loistaa ymmärtämättömyys luonnon todellisesta monimuotoisuudesta. Kyseiset vieraslajit aiheuttavat merkittävää haittaa alkuperäislajeillemme. Luontomme alkuperäislajeilla ei ole suojautumiskeinoja supikoiraa vastaan. Supikoira on todellinen pesärosvo, joka tuhoaa muun muassa vesilintujen munia, Susanna Koski toteaa.
– Mitä taas tulee Animalian väitteeseen turkistiloilta karkaaviin eläimiin, on väite täysin vailla pohjaa. Vastuullisissa tarhausmaissa, kuten Suomessa, tiloilla on määräysten mukaisesti maahan upotetut korkeat aidat, kiipeilyesteet, vaikka suomensupit eivät edes kiipeile. Turkiseläinten kasvatus suomalaisilla tarhoilla on äärimmäisen vastuullista ja tarkasti valvottua. Animalian huoli tarhoilta luontoon karkaavista eläimistä on täysin turha ja tarkoituksenhakuinen, Koski sanoo.
Supikoira on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi Euroopan unionin lainsäädännössä. Vieraslajiksi määritellään eläin, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Supikoiran kasvavasta kannasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta riistakeskuksen mukaan vuosittaiset saaliit vaihtelevat 100[nbsp]000–170[nbsp]000 yksilön välillä. Eläin sopeutuu äärimmäisen nopeasti uusiin elinalueisiin ja levittää myös tauteja. Supikoiran pyyntiä onkin pyritty tehostamaan jo vuosien ajan.
Koski muistuttaa, että ministeriö on tarkentamassa lisäksi säännöksiä vieraslajien pyyntivälineistä ja menetelmistä, joissa todetaan suoraan, että supikoiran tappamiseen ei voi eläinsuojelullisista syistä käyttää esimerkiksi sähköä tai myrkkyä.
– Supikoirien pyyntimenetelmiä säädellään edelleenkin kunnioittaen eläinsuojelulain periaatteita. Ideologinen vastustus on sen sijaan myrkkyä asialliselle keskustelulle ja ympäristöllemme. Tarvittavat lakimuutokset on saatava jo tällä hallituskaudella voimaan. Kasvava kanta on saatava kuriin. Se on vastuullista suomalaisen luonnon suojelun näkökulmasta, Koski sanoo.