Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski arvostelee Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin loppuraporttia. Kosken mukaan rauhoitus sekä suojelu- ja hoitosuunnitelmat toimivat tällä hetkellä, vaikka synkät otsikot väittävät muuta.
Syken raportin mukaan lähes puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Luontotyyppien tilanne ei raportin mukaan ole parantunut.
Arvioinnissa tarkasteltiin Suomen luontotyyppien pääryhmiä: Itämerta, rannikkoa, sisävesiä ja rantoja, soita, metsiä, kallioita ja kivikoita, perinnebiotooppeja sekä tuntureita. Luontotyyppien uhanalaistumisen merkittävämmäksi syyksi arvioitiin metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet.
Koski sanoo, että vuonna 2016 julkaistun väliraportin mukaan nisäkkäiden uhanalaisuus vähentyi Suomessa, kun puolestaan lintujen uhanalaisuus lisääntyi.
− Metsämme kestävät kyllä vertailun. Uhanalaisongelmat keskittyvät erityisesti lehtoihin ja harjuihin. Jopa puolet metsien uhanalaisista eläimistä elää juuri lehdoissa. Lehtojen ja harjujen yhteenlaskettu pinta-ala on noin viitisen prosenttia. Silti suojelukeskustelu on rajoittunut kangasmetsiin ja metsänomistajien syyllistämiseen, Koski sanoo tiedotteessaan.
Esimerkiksi lintujen kohdalla uhanalaisuus vaihtelee hänen mukaansa huomattavasti elinympäristöjen kesken. Metsissä viihtyvien lintujen uhanalaisuuden osuus on selvästi pienempi kuin lintujen yleensä. Kosken mukaan haittalintujen, kuten harmaalokikolonnien, rauhoituksissa voidaan puhua jo ylisuojelusta.
− Toiseksi ihmettelen uhanalaisuustiedon mittaustapoja. Syke myöntää, että luontotyyppien ensimmäisen ja toisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset eivät ole menetelmän muutoksen vuoksi suoraan vertailtavissa. Käytännössä arvioijat etsivät esimerkiksi itiöemiä, mistä niitä on ennenkin löydetty. Sitä todellakin saa mitä mittaa. Odotan mielenkiinnolla, että syntyykö tästä rakentavaa keskustelua, Koski sanoo.