Tuoreiden huhtikuun vientitietojen perusteella ei Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mielestä ole syytä sortua liialliseen tyytyväisyyteen, vaikka viime viikolla julkaistut tiedot bruttokansantuotteesta jo herättivätkin optimismia vakaasta noususta.
Tilastokeskus kertoi viime viikolla, että BKT oli tammi-maaliskuussa 1,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta nyt tiistaina Tulli ilmoitti vienti yhä supistuneen huhtikuussa 11 prosenttia vuodentakaisesta.
Viennin heikkouden jatkumisen syyt voi Brotheruksen mukaan kiteyttää kolmeen kohtaan, jotka ovat teollisuuden keskeneräinen rakennemuutos, Venäjä ja hintakilpailukyky.
– Vain jälkimmäiseen voimme vaikuttaa ripeästi. Kilpailukykysopimus onkin puutteistaan huolimatta todellisista pöydällä olevista vaihtoehdoista paras, Brotherus arvioi Hypon tiedotteessa.
Bortherus ei usko, että Suomi pääsisi nykyistä vahvempaan kasvuun ilman viennin vetoapua. Kotimarkkinoiden piristyminen on hänen mukaansa huojentavaa ja kaupungistumisen tuoma piristysruiske on kauan kaivattu käänne taloudessa, mutta työllisyyden korjausliike vaatii nopeasti lisäapua.
– Kokemuksesta ja taloustutkimuksen myötä tiedämme, että syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden pysäyttämiseen hyvätkin rakennemuutokset vaikuttavat vasta viiveellä. Nyt kaivataan ripeästi vaikuttavia lääkkeitä, Brotherus toteaa.
Lue myös:
Vienti putosi edelleen 11 prosenttia huhtikuussa