Suojelupoliisi julkaisee tiistaina kansallisen turvallisuuden katsauksen. Supo julkaissut katsauksia vuodesta 2020 alkaen. Sitä ennen ne tunnettiin vuosikertomuksina.
Supo kiinnittää katsauksessaan huomiota muun muassa siihen, että asuinalueiden eriytyminen eli segregaatio on yhteiskuntapoliittisesti haitallinen ilmiö, joka voi pahimmillaan voimistaa tai aiheuttaa uusia kansallisen turvallisuuden uhkia. Segregaatio ei suoraan aiheuta katujengien syntymistä tai väkivaltaista radikalisoitumista, mutta huono-osaisuuden kasautuminen altistaa nuoria verkostojen värväykselle. Sekä väkivaltaiset ekstremistit että katujengit rekrytoivat nuoria.
Maanantaina Helsingin poliisi kertoi kahdesta eri tapauksesta, joista toisessa kaksi 15-vuotiasta värvättiin tekemään palkkamurha, joka epäonnistui ja toisessa 16- ja 17-vuotiaille nuorille epäillään maksetun tai tarjotun maksua tuhopoltosta. Tapaukset eivät tiettävästi liity toisiinsa, mutta kertovat tietynlaisesta rekrytointikehityksestä.
Terrorisimin uhka Suomessa ei ole kohonnut aiemmasta. Suojelupoliisi huomauttaa, että katsaus ei sisällä ajanjaksoa jona Yhdysvallat ja Israel ovat hyökänneet Iraniin – vuosikatsaus oli jo painossa helmikuun lopussa, kun iskut alkoivat. Terrorismin uhka ei kuitenkaan ole iskuista Suomessa erityisesti kohonnut.
Aiemmin maaliskuussa suposta kommentoitiin, että terrorismin uhan kasvaminen Lähi-idän ulkopuolella ja Euroopassa on mahdollista, mutta lähitulevaisuudessa epätodennäköistä ellei konfliktin luonne muutu merkittävästi.
Suojelupoliisin mukaan järjestäytynyt äärioikeistoliikehdintä ei aiheuta suoraa terrorismin uhkaa, mutta se voi toimia alustana yksittäisten henkilöiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle sekä väkivaltaisen toiminnan suunnittelulle. Myös äärivasemmistolainen retoriikka on kiristynyt.
Suojelupoliisi huomauttaa katsauksessaan myös, että Itämerellä on sattunut kaapelivaurioita tasaisesti koko 2000-luvun ja että kaikki epäilyttävä ei ole Venäjän vaikuttamista. Esimerkiksi lennokkihavainnot Suomessa on selvitetty huolellisesti viranomaisyhteistyöllä, ja lähes kaikki on voitu varmistaa muun lentotoiminnan aiheuttamiksi.
Maa on suhteiden katkeamisen myötä ylipäätään menettänyt kykynsä saada ymmärrystä omille intresseilleen ja vaikuttaa sitä kautta Suomen poliittiseen päätöksentekoon. Tämän ymmärryksen palauttaminen on Venäjän vaikuttamisen keskeinen tavoite, jos siihen jossain vaiheessa avautuu tilaisuuksia esimerkiksi yhteydenpidon osittaisen palautumisen seurauksena. Supon mukaan Venäjä todennäköisesti pyrkii panostamaan erityisesti tiedustelu-upseerien tekemään poliittiseen vaikuttamiseen ja kasvattamaan siinä hyödynnettäviä verkostojaan.
Suojelupoliisin vuoteen on kuulunut muun muassa muutto uuteen toimitaloon. Supossa työskentelee 571 työntekijää.