Suojelupoliisin päällikön paikalta EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen johtajaksi siirtynyttä Ilkka Salmea on haastateltu uudessa kirjassa. Juha Peltomäen ja Kati Norpan Rikos meni verkkoon – näkökulmia kyberrikollisuuteen ja verkkoturvallisuuteen (Talentum) käsittelee kyberrikollisuutta, kyberturvallisuutta ja netissä suojautumista.
Ilkka Salmen mukaan julkisuudessa keskustelua verkon uhista käydään suurelle yleisölle vääristä painopisteistä.
– Isoveli-ajattelu on virheellinen. Ei valtiolla ole mitään järkeä tai resursseja valvoa jokaista kansalaista, Ilkka Salmi sanoo.
Salmen mielestä ”tavallisen ihmisen kannalta nettirikollisuus on suurempi uhka kuin viime aikoina paljastuneet tiedot Yhdysvaltain laajasta verkkovakoilusta”.
– Selkeillä pelisäännöillä ja hyvällä viranomaiskentän toiminnalla päästään pitkälle. Viranomaisten tehtävänä on olla turvana ja ottaa kiinni ne, jotka eivät noudata pelisääntöjä. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan kaikkien pitää katsoa samaan suuntaan, hän toteaa kyberturvallisuudesta ja valtioiden tehtävistä.
Salmen mukaan kyberturvallisuudessa vastuu ei kuulu vain valtiolle, yritykselle tai yksilölle. Kyse on public-private -kumppanuudesta, jossa on oma roolinsa niin valtiollisilla ja yksityisillä toimijoilla kuin yksilölläkin.
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksilön tulisi kyetä omin keinoin suojautumaan ostamalla omaan käyttöönsä tarvittavat tietoturvaohjelmat. Yrityksillä tulee olla edellytykset turvata liiketoimintaansa. Valtiolla puolestaan tulee olla kyky suojautua valtiota uhkaavilta tietoturvariskeiltä. EU:n kyberympäristötoimintastrategian tavoitteena on avoin ja demokraattinen mutta säännelty ympäristö”, kirjassa todetaan.
Ilkka Salmen mielestä verkkovalvonnan lisääminen Suomessa ei karkottaisi verkkoalan toimijoita. Vähäistä valvontaa pidetään Suomen bisnesetuna, mutta Salmi näkee lisääntyvänkin valvonnan pilvipalvelujen ”etuna, koska se takaa turvallisen toimintaympäristön”.
Hänen mukaansa kansainvälisesti terrorismia harjoittavat tahot ovat tulossa osaavammiksi ja aktiivisemmiksi ja pyrkivät yhä enemmän käyttämään kybermaailmaa tavoitteidensa saavuttamiseen. Uhkina EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen johtaja pitää erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän epävakautta ja sooloterrorismia.