– Sopimuksen ehtona on ollut, että työpaikat säilyvät. Pelkkä suullinen lupaus ei riitä, Silja Paavola sanoo tiedotteessaan.
Pääsopijajärjestöt edellyttävät, että valtio noudattaa talousarvioesityksessään täysimääräisesti kilpailukykysopimusta.
– Sopimusta tehtäessä sen luvattiin olevan kunnille kustannusneutraali. Toteutuessaan lisäleikkaukset aiheuttaisivat kuntasektorille lisää työttömyyttä ja lomautuksia. Tätä järjestöt eivät voi hyväksyä, Paavola toteaa.
Kunta-alan ja hallituksen neuvottelut kilpailukykysopimuksesta jatkuivat perjantaina. Pääsopijajärjestöt tapasivat valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen ja muita ministeriön virkamiehiä. Tämän päivän neuvotteluissa käytiin yhteistä tietopohjaa läpi.
Neuvottelussa keskusteltiin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista kuntatalouteen, mikä on suurin haaste, sekä kuultiin valtion ajatuksia kuntatalouden kehityksestä. Monesta asiasta on päästy yhteisymmärrykseen. Huolta tuottavat valtion oletukset dynaamisista vaikutuksista kuntatalouteen.
Yhteiseen sopimukseen on päästy, että hallitus arvioi seuraavan kerran kuntatalouden tilannetta keväällä 2017 julkisen talouden seurannan yhteydessä. Valtiovalta luottaa eläkeuudistuksen vahvistavan kuntataloutta jo vuonna 2017. Toimintamenoja lisää kuitenkin väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuva palvelutarpeen kasvu.
SuPer on kuitenkin huolissaan vanhustenhoitoa uhkaavista leikkauksista, jotka näkyvät budjettiesityksessä. Talousarvioesityksessä aiotaan säästää vanhustenhoidosta 1 500 hoitajan palkkaa vastaava summa. Todelliset henkilöstövähennykset olisivat tuhansia hoitajia.
Kilpailukykysopimuksen pohjalta neuvotellut kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset on tarkoitus allekirjoittaa maanantaina. Silja Paavolan mukaan järjestöt edellyttävät, että sopu kiistassa saavutetaan, ennen kuin ne voivat allekirjoittaa sopimuksia.
SuPerissa on lähes 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.