SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan (sit.) mukaan se ei kuitenkaan vielä riitä kestävän ja tehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kustannustehokas ja toimiva sote-malli pystytään rakentamaan viiden ERVA-alueen varaan.
– Parhaassa vaihtoehdossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja koko sosiaalitoimi ovat kokonaisuudessaan samojen järjestämisvastuualueiden alaisuudessa ja laaja rahoituspohja antaa nykyistä laajemmat toimintaedellytykset, toteaa Paavola.
Hänen mukaansa kaikkia ohjaava yksi ja sama päätöksentekojärjestelmä käyttäisi apunaan sekä julkista että yksityistä palvelutuotantoa. Malli antaisi mahdollisuuden suurelle asiakasvalinnalle palvelujen käytön osalta.
– Kun rahoituspohja on laaja, antaa se laajemmat toimintaedellytykset. Malli turvaa sote-palveluille kestävän rahoituspohjan ja antaa mahdollisuudet todella merkittäviin kustannussäästöihin. Lähipalvelujen turvaamiseksi tarvitaan lisäksi lainsäätäjän taholta tulevaa normitusta, Paavola sanoo.
Kuntien varallisuuseroista ja erilaisista väestöpohjista johtuen viiden ERVA-alueen rahoitus olisi Paavolan mielestä järjestettävä kapitaatiopohjaiseksi. Tämä tarkoittaa, että alueen kaikilla kunnilla on yhteisvastuu kustannuksista ja kaikkien kuntien maksuosuus pohjautuisi suoraan asukasmäärään. Jokaisesta saman ERVA-alueen kuntalaisesta maksetaan sama maksuosuus eikä maksua sidota palvelujen käyttömäärään.
Paavolan mielestä tässä yhteydessä on myös tarkoituksenmukaista tehdä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.
– Kun uudessa sote-mallissa sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarkoitetut valtionosuudet ohjataan uusille ERVA-alueille, estää se kuntia käyttämästä näitä varoja muihin tarkoituksiin. Malli ratkaisisi myös kuntauudistuksen täysin vapaaehtoiselta pohjalta toteutuvin kuntaliitoksin, hän sanoo tiedotteessaan.
SuPer on esitellyt mallin ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten.