– Tällä hetkellä ei ole realistista vähentää laitospaikkoja. Kotihoito on kriisissä ja osa asiakkaista on jo nyt heitteillä, Silja Paavola sanoo.
Hänen mukaansa kotihoidossa ei ole riittävästi henkilökuntaa.
– Vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia ja moni tarvitsee laitoshoitoa. Kaikkia ei voida hoitaa kotona. SuPer on ollut vuosia huolissaan vanhustenhoidon kehityssuunnasta. Hallitus on suhtautunut näihin vakaviin viesteihin välinpitämättömästi, Paavola arvostelee.
Kunnat ovat jo vuosia joutuneet valitsemaan, kenelle hoitoa kyetään antamaan. Nyt 300 miljoonan euron säästö laitoshoidossa tarkoittaisi 7 500 hoitajan vähentämistä. On selvää, ettei laitospaikkoja voida vähentää vahvistamatta vastaavasti kotihoitoa. Todellisia säästöjä ei siten syntyisi
– Työpöydän takana on helppo suunnitella säästöjä ja tunnuslukuja. Vanhuksia ei kuitenkaan hoideta kirjoituspöydän takaa, Paavola sanoo.
Paavolan mukaan SuPerin vuosina 2010 ja 2012 tekemät selvitykset osoittavat, että kotihoidon työntekijöillä on erittäin suuri huoli hoidon laadusta.
Työntekijöillä ei ole mahdollisuutta vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin. Kotihoidonselvityksen mukaan jo vuonna 2010 useat työntekijät olivat lähteneet toisiin töihin tai suunnittelivat lähtöä. Työntekijät kokivat riittämättömyyttä, jopa häpeää, koska joutuivat tinkimään eettisistä periaatteistaan jokaisella asiakaskäynnillään, Paavola summaa selvityksiä.
Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei poissaolevan työntekijän tilalle saada tai oteta säästösyistä sijaista. Tämä johtaa työntekijöiden uupumiseen. Vastaajista 44 prosenttia epäili työkykynsä säilymistä seuraavien kahden vuoden aikana.