Kun Suomen hallitus 16. maaliskuuta 2020 reagoi koronaviruspandemiaan julistamalla Suomen olevan poikkeustilassa, päätös jouduttiin tekemään erittäin huteran tietopohjan varassa.
– Jälkiviisaudella tarkasteltuina hallituksen linjaukset ja sen tieteellisenä asiantuntijanaan käyttämän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n näkemykset sopivat huonosti yhteen, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitos PT tiedotteessaan.
Poikkeustilan alkuvaiheessa THL esitti, että ihmisten välisiin kontakteihin kohdistuvien rajoitusten tarkoituksena on tautihuipun loiventaminen, muttei tartuntojen määrän olennainen supistaminen muiden kuin ikääntyneiden henkilöiden osalta. THL:n maaliskuussa julkistamissa mallinnuksissa 42–61 prosenttia väestöstä olisi lopputilanteessa saanut koronavirustartunnan ja tullut taudille immuuniksi. Tämä poistaisi epidemialta edellytykset puhjeta uudelleen myöhemmin.
PT toteaa, että sittemmin tällainen laumasuojan tavoittelu on todettu kestämättömäksi ratkaisuksi koronaviruspandemiaan muun muassa taudin ennakoitua suuremman vaarallisuuden vuoksi.
– Se sopi huonosti myös poikkeustilan aikana voimassa olleisiin tiukkoihin rajoituksiin, koska ne estivät tehokkaasti laumasuojaan riittävän koronavirustaudin sairastaneiden henkilöiden joukon muodostumisen.
Sitten hallitus teki 6. toukokuuta periaatepäätöksen koronakriisin hallinnan hybridistrategiasta. Sen mukaan rajoitustoimet puretaan asteittain, tartuntoja estetään ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -periaatteella, ja tiukemmat rajoitukset palautetaan tarpeen vaatiessa uudelleen käyttöön.
PT:n mielestä valittua strategiaa voidaan pitää onnistuneena, koska Suomessa tartuntojen määrä miljoonaa asukasta kohden, noin 7[nbsp]000, on Euroopan maiden ja ylipäätään maailman kehittyneiden maiden joukossa poikkeuksellisen alhainen.
– Strategiaa ei kuitenkaan ole noudatettu riittävän johdonmukaisesti: tiukempiin rajoituksiin ei palattu, kun tartuntamäärät kääntyivät kasvuun vuoden 2020 syksyllä, ja esimerkiksi hallituksen toukokuisessa periaatepäätöksessä erikseen mainittua riskitasoltaan korkeimmaksi arvioitua ravintolatoimintaa (mm. yökerhotoimintaa) ei keskeytetty riittävän nopeasti.
Suositusten noudattaminen on rajallinen resurssi
Viime vuonna useat tahot, jopa Suomen Pankki, esittivät hallituksen valitseman strategian vaihtoehdoksi taudin tukahduttamista. PT:n mukaan erittäin hypoteettiset tukahduttamisstrategiaa koskevat laskelmat jättivät usein epäselviksi, olisivatko tukahduttamisen vaatimat rajoitukset yhteensopivia Suomen perustuslain kanssa tai ylipäätään sellaisia, että väestö olisi Suomessa mahdollista saada noudattamaan niitä.
Suomen poikkeukselliseen menestykseen koronakriisin torjunnassa on esitetty useita syitä, eikä niiden merkityksen arviointi ole helppo tehtävä. PT:n mukaan lienee kuitenkin ilmeistä, että hyvään menestykseen on olennaisesti vaikuttanut Suomen väestön valmius noudattaa suosituksia ennaltaehkäisevästi.
– Ilmeistä on myös, että valmius suositusten noudattamiseen on rajallinen resurssi: turhilta tuntuvat suositukset ja kiellot vähentävät kansalaisten valmiutta noudattaa vastaavia suosituksia ja kieltoja tulevaisuudessa.
Syksyllä käynnistyvän mahdollisen uuden tautiaallon uhka oli tiedossa jo keväällä 2020, ja esimerkiksi Iso-Britannian hallituksen käyttämä asiantuntijaorganisaatio SAGE tarkasteli sitä ennusteissaan jo viime maaliskuussa.
– Suomessa taudin eliminointia perustelevissa laskelmissa ei kuitenkaan tarkasteltu lainkaan liiallisten rajoitusten tautitilannetta myöhemmin pahentavaa vaikutusta, vaan niissä oletettiin taudin torjunnan kenties arvokkainta resurssia – kansalaisten valmiutta noudattaa suosituksia – olevan tarjolla ilmaiseksi rajattomasti, PT arvioi.
Tutkimuslaitoksen mukaan koronavuonna 2020 Suomessa noudatetulle hybridistrategialle ei olekaan ollut toteuttamiskelpoisia parempia vaihtoehtoja, mutta strategiaa ei noudatettu riittävän johdonmukaisesti.
– Viime vuoden lopulla viruksesta havaittiin uusia, entistä nopeammin leviäviä muunnoksia, joiden kaikki ominaisuudet eivät vielä ole tiedossa. Tiukempi eliminointiin tähtäävä strategia saattaa olla perusteltu sitten, kun rokotusaikataulu ja epidemian jäljellä oleva kesto ovat tiedossa, jos koronaviruksen mutaatiot tekevät koronavirustaudista aiempaa oleellisesti helpommin leviävän tai vaarallisemman, todetaan PT:n ennustepäällikkö Ilkka Kieman tiedotteessa.