Ulkomailla liikkuessani tunnen aitoa iloa bongatessani suomalaisia tuotteita hotelleissa, kaupoissa, lehtien palstoilta tai vaikkapa kodeissa. Suomalainen design on kansainvälisesti arvostettua ja tunnettua.
Menestyneiden brändien ja vuosikymmenten takaisten suurten nimien perinnettä jatkamaan on syntynyt uuden sukupolven suunnittelijoita, muotoilijoita ja muodin luojia, joista hyvällä omatunnolla voi tuntea suurta ylpeyttä.
Näiden suomalaisen muodin ja suunnittelun tunnetuimpien nimien takana on kuitenkin kokonainen tekstiiliteollisuuden ala, joka vaatteiden lisäksi kattaa niin kuitumateriaalit, kodinkankaat kuin kylmän ilman ulkoilutekstiilitkin.
Vaikka suomalainen tekstiiliteollisuus on muun perinteisen teollisuuden lailla kokenut rakennemuutoksen seuraamukset, on Suomessa yhä alan erikoisosaamista ja lukuisia menestyviä kotimaisia yrityksiä. Esimerkkeinä mainittakoon niin ulkourheilun suuret nimet kuten Luhta, Halti ja Reima tai teollisuudelle ja kaupalle kuitukankaita ja joustopakkauksia toimittava Suominen, joka on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja.
Myös muodin huippunimet kuten Minna Parikka ja Paola Suhonen ovat kotimarkkinoiden lisäksi kunnioitettavalla tavalla lähteneet menestyksekkäästi valloittamaan kansainvälisiä areenoita. Väheksyä ei pidä myöskään kansainvälisesti korkeatasoista turkisalaa, jonka muutaman viime vuoden aikana yli kaksinkertaistuneet tulot tulevat lähes kokonaan viennistä.
Yritysten kotimaisuuteen ei vaikuta se, ettei kaikkien nappien ompelu enää tapahdu täällä. Tärkeintä, erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa, pitäisi olla sen, että yritykset luovat menestyessään hyvinvointia Suomeen. Tarvitsemme nyt jos koskaan työpaikkoja ja vientiä. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on maailman neljänneksi suurin toimiala, joten pienestä bisneksestä ei todellakaan ole kyse.
Kahdeksankymmentäluvulta voimme yhä muistaa ikimuistoisen lausahduksen ”suosi suomalaista”. Kehotus jäi elämään arjessamme pitkäksi aikaa, mutta ajan myötä viestin sanoma tuntuu kuitenkin unohtuneen.
Kun vertaa esimerkiksi ruotsalaisten muotimerkkien mainontaa ja mielikuvia, ovat he jossain ilmiselvästi onnistuneet meitä paremmin. Vaatteen tai tekstiilin suomalaisuus ei saa olla yhdentekevää eikä sen pitäisi tarkoittaa vanhanaikaisuutta ja muodittomuutta, vaan pikemminkin päinvastoin. Suomalaisen tuotteen hankkimisen pitäisi olla siistiä, koska meillä oikeasti on aivan upeaa kotimaista tarjontaa!
Tekstiiliteollisuuden liikevaihdosta suurin osa tulee ulkomaankaupasta, ja vientituloja saadaan ainoastaan turvaamalla laaja-alaisesti alan yritysten mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa. Tekstiili- ja vaatetusalan korkeatasoinen ja eri kouluasteet kattava koulutus on edellytys ammattitaitoiselle henkilökunnalle. Mikäli päteviä tekijöitä ei ole, vaarantuu myös suomalaisten tekstiilien ja vaatteiden tulevaisuus.
Uskon suomalaiseen tekstiiliin enkä epäile hetkeäkään, etteikö suomalaisella osaamisella synny laadukkaita, kestäviä ja käyttötarkoitukseensa soveltuvia tuotteita. Silti valintani on kohdistunut kaupan hyllyllä liian usein muuhun kuin kotimaiseen tuotteeseen. En usko, että olen tässä asiassa yksin. Seuraavassa hankinnassani lupaan ottaa suomalaisuuden tärkeimmäksi ostospäätökseeni vaikuttavaksi tekijäksi. Toivottavasti olet mukana tässä haasteessani.
Kirjoittaja Leena Harkimo on kokoomuksen kansanedustaja.