– Suomi ja Ruotsi arvioivat pitkään, että liittoutumattomuus vahvistaa vakautta Itämeren alueella. Liittoutumattomuudesta piti tulla malli yleisen aseriisunnan vähittäiselle toimeenpanolle; kylmän sodan sotilasliitoista voitaisiin päästä eroon ja luoda yhteisen turvallisuuden alue Eurooppaan, Alpo Rusi kirjoittaa Iltalehdessä.
Kirjoitus on vastaus tasavallan presidentti Sauli Niinistön maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina pitämässään puheessa esittämiin lausuntoihin.
– Kiivainta keskustelua käyvät pienehköt ääripäät, joilla on täysin vastakkaiset lähtökohdat: on niitä, joiden mielestä Suomen pitää liittyä Natoon ”nyt jos koskaan”, ja sitten niitä, joiden mielestä Natoon ”ei pidä liittyä nyt eikä koskaan”, Niinistö sanoi.
Valtiotieteen tohtori ja entinen suurlähettiläs Rusi kirjoittaa Niinistön muistuttaneen vastakkainasettelun vähentämisen ja dialogin etsimisen olevan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja ja myös hänen oma linjansa. Rusi kysyy, onko Naton kannattaminen ääriajattelua?
Venäjän hyökkäävä ulkopolitiikka ja vaikeasti ennakoitava toiminta on hänen mukaansa alkanut muodostua ongelmaksi viimeistään Georgian vuoden 2008 sodan jälkeen.
– Suomi hävisi YK:ssa paikan turvaneuvostossa lokakuussa 2012, kun tällä kertaa odottamattoman monet maat äänestivät Luxembourgia, eivät Suomea. Suomen ulkopolitiikkaan ei luotettu. Näin ei avautunut mahdollisuutta harjoittaa dialogia vuosina 2013–2014 siellä, missä sillä olisi ollut eniten merkitystä, Rusi toteaa
Hänen mukaansa tämän taustalla oli Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muutos, johon liittyy useita tekijöitä kuten ”Venäjä, Itämeren alue, puolustuksen uskottavuus ja asemamme EU:ssa ja laajemmin länsiyhteisössä”.
Mikäli konflikti Venäjän ja lännen välillä kärjistyisi, olisi Suomi Rusin mukaan lännen puolella, mutta ilman sieltä saatavia turvatakuita.
– Ongelmana on, että Suomea uhkaa jääminen Naton ja Venäjän väliin ”vallihaudaksi”, mikä erkaannuttaisi Suomen sekä Baltian maista että Ruotsista, hän sanoo.
Näin kävisi Rusin mukaan siinä tapauksessa, että Ruotsissa päädyttäisiin hakemaan Naton jäsenyyttä.
– Tämän analyyttisen johtopäätöksen tekemisessä ei ole kyse ääriajattelusta. Tällöinhän Nato-jäsenyyden esille ottaminen 2000-luvun alussa oli poikkeuksellisen kovaa ääriajattelua, Rusi sanoo.
Nato-jäsenyys ei Alpo Rusin mukaan ole ”ihmelääke turvallisuuden ratkaisemiseksi”. Valtiojohdon vastuulla on hänen mielestään kuitenkin edesauttaa julkista keskustelua kansalaisten informoimiseksi Suomen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
– Venäjästä ei ole saatu tarpeeksi tietoa, koska se on välittynyt usein väritetysti, mikä on seurausta hybridisodankäynnistä. Venäjä leimaa russofobiaksi pienenkin arvostelun.