Suomen suorituskyky kasvoi vuoteen 2011 saakka ja on sen jälkeen pysynyt tasaisen hyvänä.
Suomen suhteellisia vahvuuksia ovat komission mukaan kansainväliset tieteelliset yhteisjulkaisut, yrityssektorin T&K-menot, uudet tohtorintutkinnon suorittaneet ja ulkomailta saadut lisenssi- ja patenttitulot.
Suomen heikkouksina komission julkaisemassa ”innovaatiounionin tulostaulussa” mainitaan EU:n ulkopuolelta tulevat tohtoriopiskelijat ja osaamisvaltaisten palvelujen vienti.
EU edistyy tutkimusjärjestelmän avoimuudessa
Edistystä on komission mukaan saavutettu eritoten EU:n tutkimusjärjestelmän avoimuudessa ja houkuttelevuudessa sekä yritysten innovaatioyhteistyössä ja osaamisen kaupallistamisessa, kun sitä mitataan ulkomailta saaduilla lisenssi- ja patenttituloilla.
Julkiset T&K-menot ovat kasvaneet, mutta toisaalta riskipääomainvestoinnit sekä muihin kuin T&K-toimiin kohdistuvat yritysten innovaatioinvestoinnit ovat vähentyneet.
Eurooppa kuroo komission mukaan kiinni Yhdysvaltojen ja Japanin etumatkaa innovointialalla, mutta EU:n jäsenvaltioiden väliset suorituskyvyn erot ovat yhä suuret ja ne supistuvat kovin hitaasti. Innovaatiosuorituskyky on heikentynyt lähes viidesosassa EU:n alueista.