YTT, historioitsija ja tietokirjailija Erkki Vettenniemi paneutuu uutuusteoksessaan Suomen rooliin Venäjän vallankumouksellisten tukikohtana 1900-luvun alussa.
Bolševikit käyttivät autonomisen Suomen vapaampia oloja hyväkseen Venäjän vuoden 1905 levottomuuksien aikana. Esimerkiksi joulukuussa kymmeniä vallankumouksellisia saapui Tampereen työväentalolle. Tuolloin tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Vladimir Iljitš Lenin ja hänen seuraajansa Josif Vissarionovitš Džugašvili eli Josif Stalin.
Jo muutamaa kuukautta aiemmin Suomessa oli oleskellut kolmaskin merkittävä kumouksellinen Lev Trotski. Hän vietti syksyä 1905 Saimaan rannalla Tiurunniemen kylpylässä. Lokakuun lopulla hän siirtyi Pietariin osallistuakseen kansannousuun.
Suomeen siirtyneet terroristit perustivat tänne räjähdeverstaita ja haalivat aseita, joita salakuljetettiin emämaahan. Venäjällä tehdyissä attentaateissa menehtyi tuhansia ihmisiä.
Kumouksen vastustaja
Venäjän pääministeriksi tuli vuonna Pjotr Stolypin ja hän kiinnitti huomiota Suomessa majailevien sosialistivallankumouksellisten tilanteeseen. Epäluuloja vahvisti pommi-isku, josta pääministeri selvisi täpärästi. Hänen huvilansa tuhoutui täysin ja kymmeniä ihmisiä menehtyi mukaan lukien tekijät.
Iskun suunnittelijoihin kuulunut Mihail Sokolov ehti livahtaa Helsinkiin, jonne Venäjän poliisien valtuudet eivät ulottuneet. Myöhemmin Sokolov myönsi, että vain Suomen vapaiden olojen ja tukijoiden avulla taistelujärjestö saatiin kuntoon.
Stolypin yritti jatkuvasti lisätä painetta Suomen suuriruhtinaskuntaa vastaan ja kehotti kiristämään otteita maassa oleskelevia terroristeja vastaan. Stolypinin linja johti Suomessa niin sanotun toisen sortokauden alkamiseen ja todennäköisesti tavoitteena oli autonomian lakkauttaminen kokonaan.
Pääministeri selvisi vuosien ajan useista murhayrityksistä, mutta vuonna 1911 Stolypin ammuttiin Kiovan oopperassa. Stolypinin väitetään kuolinvuoteellaan sanoneen: Älkää unohtako Suomea. Tällä hän ilmeisesti tarkoitti, että vehkeilijöiden tukikohdat suuriruhtinaskunnassa olisi hävitettävä. Suomessa uutinen Stolypinin kuolemasta herätti suurta riemua.
Lenin Suomessa
Sotavuosien jälkeen Lenin korotettiin virallisissa yhteyksissä Suomessa arvoonsa, hänhän oli rauhanomaisen rinnakkaiselon arkkitehti ja Suomen itsenäisyyden ylin takaaja. Leninin laskettiin käyneen Suomessa ainakin 26 kertaa ja asuneen täällä yhteensä lähes kaksi vuotta.
1980-luvulla ilmestyi opetusministeriön kustantamana Lenin ja Suomi -trilogia. Vettenniemi arvioi, että niteissä on listattu suurin piirtein jokainen penkki ja katukivi, jolle Lenin oli Suomessa istunut tai astunut.
Kesän 1907 Lenin vietti Kannaksella, muun muassa Kuokkalan huvilassa, jonne syntyi kumouksellisten yhteisö ja siellä pistäytyi myös Trotski. Viranomaisten vastatoimien viimein ulotuttua myös Suomeen Lenin poistui maasta Turun saariston kautta. Siellä hän koki hengenvaarallisen seikkailun heikoilla jäillä. Säätilan takia Leninin oli vietettävä useita päiviä saaristolaismökissä ennen kuin hän pääsi Tukholman laivaan.
Venäjän helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen uusi hallinto salli myös maanpaossa olleiden bolševikkien paluun. Sveitsissä oleskeli paljon bolševikkeja Leniniä myöten. Saksan intresseihin sopi päästää radikaaleja matkustamaan maansa halki Ruotsin ja Suomen kautta takaisin Venäjälle nakertamaan yleistä taistelumoraalia. Myöhemminkin Saksa tuki taloudellisesti vallankumouksellisia onnistunein tuloksin.
Lenin saapui Haaparannan kautta Suomeen huhtikuussa 1917 ja matkusti junalla Torniosta Riihimäelle ja sieltä edelleen Venäjälle. Toukokuussa myös Lev Trotski palasi Suomen kautta kotimaahansa.
Kesällä 1917 Venäjän väliaikainen hallitus antoi pidätysmääräyksen Leninistä, koska tämän epäiltiin olleen Saksan asiamies. Myöhemmin väliaikaisen hallituksen pääministeri Aleksandr Kerenski totesi, että Lenin olisi pitänyt vangita aiemmin. Lokakuun vallankumous olisi ehkä jäänyt tulematta.
Etsintäkuulutuksen takia Lenin siirtyi elokuussa jälleen Suomen puolelle. Matkan kriittinen piste oli Valkeasaaren raja-asemalla, mutta Leninin valeasu toimi. Hänen sanottiin olleen peruukissaan ja parta ajettuna aivan suomalaisen näköinen.
Suomalaisten avustajiensa tukemana Lenin pääsi vaiheittain Helsinkiin. Valeasuja oli vaihdettava tiuhaan, koska Leninistä oli luvattu 200[nbsp]000 ruplan palkkio. Helsingissä Lenin pystyi suomalaisten tovereiden huolehtiessa hänen arjestaan omistautumaan paremmin kirjoitustyöhönsä. Vettenniemen mukaan pääosin Suomessa syntyneistä teksteistä tuli sittemmin Leninin tunnetuin teos.
Lokakuun alkupäivinä 1917 Lenin päätti siirtyä lähemmäksi tapahtumien keskipistettä, Pietaria. Rajatarkastusta varten tarvittiin jälleen uusi identiteetti, joka saatiin helsinkiläisten kontaktien kautta kaupungin passitoimistosta. Uuden peruukin ja silmälasien ansiosta Lenin näytti monien mielestä suomalaiselta papilta.
Vuonna 1957 Suomen valtio lahjoitti Neuvostoliitolle höyryveturin, jonka kyydissä Lenin saapui lokakuussa 1917 Pietariin. Veturi on edelleen näytillä Pietarin Suomen asemalla.
Erkki Vettenniemi: Suomi terrorin tukikohtana. Kuinka Lenin tovereineen tuhosi Venäjän suomalaisten suosiollisella avustuksella. 304 sivua. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
JARKKO KEMPPI
