Suomen on sitouduttava vahvemmin lapsen oikeuksien sopimukseen. Lasten oikeuksien sopimus tulisi myös ottaa yhteiseksi eettiseksi arvopohjaksi, kun kehitetään lapsiin kohdistuvaa monialaista toimintaa ja erilaisia yhteistoimintamalleja.
Näin todetaan tiistaina julkaistussa tutkimusraportissa ”Lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen integraatiota tukevat toimet eri maissa”.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävien palvelujen ohjausta ja järjestämistä sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistyönä 11 eri maassa. Tutkimus toi esiin uutta vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä, joista Suomi voisi ottaa oppia.
Raportissa suositellaan, että Suomi loisi oman lapsistrategian, joka olisi hallituskauden ja hallinnonalojen rajat ylittävä. Strategiaa tuettaisiin muun muassa toimeenpano-ohjelmalla.
Näin yhteiskunnan eri toimijat sitoutettaisiin lasten oikeuksien edistämiseen. Kansainvälisiä esimerkkejä lainsäädäntöön perustuvasta kansallisen lapsistrategian toimeenpanosta löytyy esimerkiksi Englannista ja Irlannista.
Raportissa käy ilmi, että lasten ja nuorten sosiaali-, terveys- ja opetuspalvelujen kustannuksia ei seurattu kokonaisuutena yhdessäkään tutkimukseen valitussa maassa. Näin ei tehty myöskään Suomessa.
Raportissa suositellaan, että tätä tietoa tulisi kerätä, koska näillä tiedoilla on merkitystä. Tämän tietopohjan rakentamiseksi tarvitaan kansallinen viitekehys, joka olisi käytössä koko maassa.
Raportin suositukset ovat ajankohtaisia ja täydentävät myös sosiaali- ja terveysministeriön Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi -selvitysraportin suosituksia, jotka kohdistuvat lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toteuttamiseen liittyviin yhdyspintoihin.
Vahvoja yhteistyörakenteita tarvitaan, kun kehitetään vaikuttavia lasten ja nuorten palvelukokonaisuuksia. Yhteistyö varmistaa sen, että ohjaus perustuu yhteisiin linjauksiin ja yhteiseen näkemykseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja palveluista.
Raportissa suositellaan, että jokaiseen maakuntaan perustettaisiin maakunnan ja kuntien yhteinen lasten ja nuorten asioita käsittelevä yhteistyöelin. Sen tehtävänä olisi muun muassa tukea palvelujen yhteensovittamista sekä seurata ja arvioida lasten ja nuorten palveluja ja hyvinvointia kokonaisuutena.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksella on tiivis yhteys hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteisiin ja sisältöön.