Suomi siirtyi viime yönä kesäajasta talviaikaan eli niin sanottuun normaaliaikaan, kun kellojen viisarit siirrettiin tunti taaksepäin. Kesäaikaan palataan jälleen ensi vuonna 26. maaliskuuta. Kesäaikaan siirtyminen on ollut Suomessa jatkuvassa käytössä vuodesta 1981 alkaen.
Kesäaikaan siirtyminen on elimistölle yksi lisärasite ja aiheuttaa osalle väestöstä terveyshaittoja. Haittojen vuoksi kesäaikaan siirtymisestä luopumista pitäisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden mukaan harkita. Suomalaiset europarlamentaarikot ovat jättäneet ehdotuksen kesäajasta luopumiseksi. Kansanedustaja Timo Heinonen kertoi eilen jatkavansa työtä, jotta kellojen siirtelystä luovuttaisiin.
Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää, että Suomi siirtyisi keskieurooppalaiseen aikavyöhykkeeseen eli Keski-Euroopan aikaan (UTC+1).
– Tutkimustiedon valossa näyttäisi, että muutoksella on mahdollista parantaa lasten vireystilaa ja poistaa kellonajanvaihtelusta aiheutuvaa rasitusta. Kyseessä on esimerkki yhteiskunnan rakenteista, joita muuttamalla voimme lisätä muun muassa lasten hyvinvointia. Toivon, että hallitus käynnistää tätä koskevan valmistelun, jonka yhteydessä muutoksen vaikutukset lapsiin vielä arvioidaan, Kurttila toteaa tiedotteessaan.
Lapsiasiavaltuutettu on tehnyt valtioneuvostolle esityksen Suomen siirtymisestä keskieurooppalaiseen aikavyöhykkeeseen vuosittain annettavassa arviossa Suomen lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilasta. Valtioneuvostolle kyseinen vuosikirja luovutettiin huhtikuussa. Vuosikirjassa lapsiasiavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota muun muassa lasten kokemaan koulu-uupumukseen.