Puuenergian osuus uusiutuvista on edelleen 80 prosenttia. Myös jatkossa valtaosa lisäyksestä tulee puubiomassoista.
– Velvoitteeseen pääsy edellyttää panostusta myös muihin energialähteisiin. Nopeimmin tulevaisuudessa kasvavat aurinko- ja tuulivoimateknologian markkinat, arvioi toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, jonka kokoama uusiutuvan energian toimialaraportti julkistettiin perjantaina Helsingissä.
Kivihiilen käyttö on tänä vuonna lisääntynyt sähkön lauhdetuotannossa merkittävästi.
– Tilanne johtuu Yhdysvaltojen energiatuotannon omavaraisuuden nopeasta paranemisesta. Kivihiilen käyttö on korvautunut liuskekaasulla ja tästä johtuen kivihiilen hinta markkinoilla on laskenut kysynnän nopeasti laskiessa. Alhainen kivihiilen hinta suhteessa muihin energiajakeisiin on houkutellut Suomessa lauhdelaitoksia käyttämään hiiltä. Ongelmaa on vielä korostanut kotimainen turvepula, raportissa sanotaan.
Vuonna 2012 uusiutuvan energian toimialan liikevaihto oli 842 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,8 prosenttia. Muutokseen vaikutti teollisuustuotannon lasku ja lämmin loppuvuosi. Ala työllisti 6 074 henkilöä 1 405 toimipaikassa.
Alan suurimmat investoinnit ovat UPM:n mäntyöljystä biopolttoainetta valmistava jalostamo, joka valmistuu Lappeenrantaan kesällä 2014 sekä Forest Btl suunnittelema biodiesellaitos Kemin Ajokseen. Tuulivoimahankkeiden vaikutukset uusiutuvan energian käyttöosuudessa näkyvät laajemmin vasta 3–5 vuoden kuluessa. Tuulivoimainvestoinnit nousevat noin 4–5 miljardiin euroon.
Etanolin, biokaasun ja puudieselin tuotanto ovat vasta alku- ja kehittelyvaiheessa. Tulevaisuudessa uusiutuvan energian sektori mahdollistaa kuitenkin tuhansien uusien työpaikkojen syntymisen.
Suurin työllisyysvaikutus saadaan raportin mukaan aikaan keruu- ja kuljetuslogistiikassa edellyttäen, että puubiomassojen lisäkäyttö kyetään kattamaan kotimaisilla raaka-aineilla.
Raportin mukaan uusiutuvan energian ala omaa merkittävän kasvupotentiaalin. Alan tuotantolaitokset tarjoavat toimeentuloa ja työtä etenkin kasvukeskusten ulkopuoliselle syrjäiselle maaseudulle.
Merkittävin tulevaisuuden haaste raportin mukaan on vaikeasti hyödynnettävien energiajakeiden prosessiteknologioiden kehittäminen kustannustehokkaammiksi.