Kokoomuksen kansanedustajan Markku Eestilän mukaan Suomen luottoluokitus on jo heikentynyt, eikä Suomi ole enää muiden Pohjoismaiden mukana parhaassa kolmen A:n luokassa.
– Sanna Marinin (sd.) hallituksen tärkein tehtävä on kääntää tämä kehitys ja palauttaa Suomi vastuullisen taloudenpidon Pohjoismaaksi. Pelkkä velkasuhteen taittaminen on vaarallisen kunnianhimoton päämäärä, kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Markku Eestilä sanoi.
Eduskunta keskustelee tänään tiistaina julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024.
Suomen julkistalous on Eestilän mukaan kestämättömällä uralla eikä Suomi ole houkutteleva ja kilpailukykyinen investointikohde. Työvoima vähenee ja työmarkkinat ovat maailman jäykimmät.
– Hallitsematon velkaantuminen on eri asia kuin velkaantuminen, Eestilä totesi.
Hänen mukaansa jos valtio ottaa jatkuvasti velkaa pitäisi samanaikaisesti kiinnittää erityistä huomiota kilpailukykyä pysyvästi parantaviin tekijöihin.
– Niin tehtiin Sipilän hallituksen aikana ja työllisyys lähti vahvaan nousuun.
Rakenneuudistukset sysättiin ulkoparlamentaarisiin ryhmiin
Eestilän mukaan jo alun perin Antti Rinteen (sd.) hallitus menetti otteensa talouden tasapainottamiseen, kun se ennen koronakriisiä halusi miellyttää kaikkia ja jakaa velkarahaa sekä tuottavan omaisuuden myynnistä saatavaa rahaa yli miljardin hyviin kohteisiin.
– Sen sijaan kaikki työelämää koskevat rakenteelliset uudistukset se sysäsi ulkoparlamentaaristen työryhmien ratkottavaksi. Voidaan sanoa, että hallituksen suhtautuminen valtion tulojen ja työllisyyden lisäämiseksi on hyvin Nato-myönteinen: no action, talk only, Eestilä sanoi.
Lähes kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että matalien korkojen aika jatkuu vuosia eteenpäin.
– Voi olla, mutta jos hallituksen piirissä ajatellaan, että näissä olosuhteissa lisävelkaantuminen on vaaratonta ja EKP hoitaa velat tavalla tai toisella, niin tällaista näkemystä kokoomus ei osta.
Eestilän mukaan Suomen on otettava oppia Saksasta ja Ruotsista.
– Niiden julkistalouden näkymät ovat vahvat mikä heijastuu myös vaihtotaseen ylijäämänä ja siksi niillä on vara elvyttää ilman huolta uskottavuudesta. Ruotsi ja Saksa ovat ennusteiden mukaan jo kolmen vuoden päästä ylijäämäisiä. Suomi taas jatkaa raskaasti alijäämäisenä myös tästä eteenpäin, vuosien ajan.
Eestilän mukaan Suomen julkistalous on painumassa pysyvästi alijäämäiseksi, ja olemme vajoamassa pohjoisen heikoksi euromaaksi.