Suomi on sijoittajan mielestä pudonnut rupusakkiin Islannin, Kreikan ja Venäjän joukkoon

Vuoden alkua pidetään jopa historiallisen heikkona osakemarkkinoilla ympäri maailman, mutta suomalainen ammattisijoittaja muistuttaa Helsingin pörssin kehityksen kuvaavan myös kansakunnan tulevaisuuden odotuksia.

Ammattisijoittaja Seppo Saario kirjoittaa Arvopaperi-lehdessä, että Suomi ei houkuttele investointikohteena.

Hän muistuttaa, että pörssi-indeksin sanotaan olevan paras kansakunnan tulevaisuuden odotuksista kertova yksittäinen mittari. Helsingin pörssin yleisindeksin huipuksi noteerattiin 18 331 pistettä toukokuussa 2000, kun se nyt on ainoastaan 7 900 pistettä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Olemme pudonneet rupusakkiin Islannin, Kreikan ja Venäjän joukkoon. Myös näissä maissa vaaditaan pörssikurssien yli kaksinkertaistumista ennätystason saavuttamiseksi, Saarnio huomauttaa.

Pörssikurssit ovat tosin nyt tammikuussa olleet laskussa ympäri maailman. Taaleritehtaan sijoitustoiminnon johtaja Samu Lang arvioi Kauppalehden mukaan markkinakommentissaan, että osakemarkkinoiden vuoden alku on ollut historiallisen heikko.

Pessimismi lähentelee Langin mielestä jo vuoden 2008 tasoja, ja meneillään on kollektiivinen paniikki. Hänen mukaansa sijoittajat pelkäävät ennen kaikkea Kiinaa, mutta myös raaka-aineiden hinnat ovat pudonneet jo kohta kaksi vuotta.

Saarnio kuitenkin muistuttaa, että viime vuonna monen maan pörssi-indeksit tekivät kaikkien aikojen ennätyksiä.

Poimintoja videosisällöistämme

Sen sijaan Suomi ei hänen mukaansa houkuttele investointikohteena. Ihmisten, tavaroiden ja pääomien liikkuvuus on Suomessa jäänyt jälkeen Euroopan kehityksestä.

– Espanjassa, Puolassa ja Turkissa, moottoriteitä pitkin pääsevät ihmiset ja tavarat nykyään liikkumaan nopeasti ristiin rastiin. Me emme ole saaneet aikaan moottoritietä edes Helsingistä Vaasaan, Kuopioon tai Ouluun, Saario kirjoittaa.

Korkeat verot ja hinnat ovat hänen mukaansa halvaannuttaneet Suomen. Kaikki maat ovat veroparatiiseja, kun Suomesta muuttaa ulkomaille. Esimerkiksi samaa pääomatuloa verotetaan kahdesti, kun ensin osakeyhtiö maksaa veroa voitostaan ja sitten osakkeenomistaja maksaa saamastaan tulosta.

– Veroa yhteensä 43,1 prosenttia eli puheet ”kevyesti verotetuista pääomatuloista” ovat silkkaa valhetta, Saarnio laskee.

Poikkeuksellisen matalat korot ovat hänen mukaansa antaneet Suomen poliittisille päättäjille mahdollisuuden jatkaa turmiollista kehitystä.

Monet suomalaiset pörssiyritykset ovat kuitenkin hänen mukaansa sopeutuneet. Ne kasvavat ulkomailla.

Mainos