Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n vertailussa Suomi ja Ruotsi ovat tasaväkisiä. Eri maissa palkkahajontaa vaikuttaa ratkaisevasti neuvottelujärjestelmän luonne tai esimerkiksi minimipalkkalainsäädäntö.
– Maissa, joissa palkoista sovitaan koordinoidusti, palkkahajonta on tavallista pienempi ja myös matalapalkkatyö harvinaisempaa. Sukupuolten välisessä palkkaerovertailussa Suomi kuuluu EU-maiden puoliväliin, kertoo PT.
Suomessa korkeasti koulutettujen palkat ovat suhteellisen matalia, vähemmän koulutusta saaneiden palkat taas suhteellisen korkeita. Sukupuolten välisessä palkkaerovertailussa Suomi kuului suhteellista palkkaeroa mittarina käytettäessä vertailumaiden puoliväliin.
Suomen kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen palkkataso, 3 132 euroa kuukaudessa vuonna 2011, oli EU-keskitasoa korkeampi. Suomea korkeampi palkkataso oli esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa. Myös Ruotsissa palkkataso oli hieman Suomea korkeampi, mutta ero oli hyvin pieni.
Saksassa palkat olivat keskimäärin jonkin verran Suomea matalampia. Hintatasoerojen huomioon ottaminen muutti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Saksan välisen järjestyksen.
Suomessa palkkojen hajonta oli vertailumaiden joukossa neljänneksi pienintä. Vähäisintä se oli Tanskassa.
Baltian maissa ja Saksassa korkeiden ja matalien palkkojen väliset erot olivat suuria. Näitä maita yhdistää se, että palkoista sovitaan varsin hajautetusti. Toisaalta pienen palkkahajonnan omaavissa maissa kuten Pohjoismaissa palkkasopimukset tehdään koordinoidusti.
Suomi on maa, jossa matalapalkkaisuutta on suhteellisen vähän. Määriteltäessä matalapalkkatyö työksi, josta saatava palkka on kaksi kolmasosaa mediaanipalkasta, matalapalkkaisuuden rajaksi tuli Suomessa noin 1900 euroa. Vuonna 2011 heitä oli noin 15 prosenttia kokoaikaisista työntekijöistä.
Esimerkiksi Saksassa matalapalkkatöissä oli selvästi enemmän työntekijöitä, 23 prosenttia kokoaikaisista työntekijöistä.
Sukupuolten välisessä palkkaerovertailussa Suomi kuului suhteellista palkkaeroa mittarina käytettäessä vertailumaiden puoliväliin. Suhteellinen palkkaero naisten ja miesten välillä vaihteli runsaan 70 ja 90 prosentin välillä. Suomessa se oli 84 prosenttia vuonna 2011.
Talouskriisivuosien erityispiirre on ollut se, että joissakin maissa nimellispalkat ovat laskeneet.