Suomessa on estetty vuodesta 2022 lähtien yhteensä 68 kiinteistökauppaa turvallisuusperusteilla, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.
Tapauksissa huomiota ovat herättäneet muun muassa kiinteistöjen sijainti kriittisen infrastruktuurin lähellä, epäuskottavat liiketoimintasuunnitelmat ja ostajien yhteydet Venäjän eliittiin.
Suomi on asteittain kiristänyt EU:n ulkopuolisten kansalaisten kiinteistökauppojen valvontaa. Heinäkuusta 2025 lähtien venäläisiltä ja valkovenäläisiltä on käytännössä kielletty kiinteistöjen hankkiminen Suomessa. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on perustellut linjaa sillä, ettei kauppoja hyväksytä, jos turvallisuusuhkaa ei voida sulkea pois.
Puolustusministeriön asiantuntija Rickard Lindholmin mukaan sääntelyllä pyritään estämään sellaisen laajan kiinteistöomistuksen syntyminen, jota Venäjä voisi hyödyntää mahdollisessa konfliktissa. Hänen mukaansa Venäjän valtio voi myös painostaa ulkomailla asuvia kansalaisia toimimaan etujensa mukaisesti.
Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto pitää ennakkovalvontaa hyödyllisenä, koska epäilyttävään kauppaan voidaan puuttua ennen sen toteutumista. Hän kuitenkin huomauttaa, että kansalaisuuteen perustuva sääntely ei välttämättä tavoita todellisia turvallisuusuhkia. Venäjän tiedustelu voi käyttää välikäsiä tai muita järjestelyjä strategisesti tärkeiden kohteiden hankkimiseen.
Suomen viranomaiset tunnistavat bulvaanijärjestelyihin liittyvän riskin. Lindholmin mukaan epäiltyihin välikäsiin voidaan puuttua, mutta niiden tunnistaminen on vaikeaa. Hänen mukaansa kiinteistökauppojen ennakkotarkastuksen tärkein vaikutus onkin pelote: turvallisuuden kannalta epäilyttävien hankintojen tekeminen muuttuu aiempaa vaikeammaksi.