Porin SuomiAreenassa pohdittiin sisäministeriön järjestämässä paneelissa, mistä tiedustelulaissa on kyse.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kannattaa uutta tiedustelulainsäädäntöä kahdesta syystä.
– Kun puhutaan tiedonkeräysmenetelmistä, kuten verkkotiedustelusta, niin Suomi on vähintään 10 vuotta useimpia länsimaita tässä tiedustelulainsäädäntöasiassa perässä, Limnell sanoo.
– Toinen asia katsottaessa tämän päivän turvallisuusympäristöä on se, että asiat muuttuvat hyvin nopeasti.
Limnéllin mukaan Suomessa tarvitaan selkeillä pelisäännöillä toimivaa tiedustelulainsäädäntöä, jotta poliittisella johdolla ja virkamiesjohdolla olisi mahdollisimman hyvä tilannekuva Suomen ympärillä tapahtuvista asioista päätöksenteon pohjaksi.
Siviilitiedustelulainsäädännön lausuntojen yhteenveto valmistuu elokuun aikana. Tavoitteena on, että hallituksen esitys etenisi eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella 2017.
– Minua ihmetyttää, miksi tätä asiaa ei voida viedä tällä vaalikaudella käytäntöön. Sen tarve on ilmeinen ja olemme edenneet rauhallisesti ja saavuttaneet konsensuksen pitkän ajan kuluessa.
– Viime aikoina on näyttänyt siltä, että tästä tulee vähän sisäpoliittinen asia, ja sellaiseksi eivät nimenomaan turvallisuusasiat saisi muodostua.
Voimaan tuleminen tällä vaalikaudella vaatii muutoksia perustuslakiin. Hallitus on toivonut, että se voitaisiin tehdä nopeutetussa säätämisjärjestyksessä.
– Minä ymmärrän ihan hyvin, että pitää olla harkintaa ennen kuin lähdetään perustuslakia muuttamaan, Jarmo Limnell toteaa.
– Mutta toisaalta, kun siihen on jätetty se mahdollisuus lain nopeutetusti voimaan saattamiseksi, henkilökohtainen näkemykseni on tässä turvallisuustilanteessa, tässä turvallisuusympäristössä, tämän hetkisen kyvyttömyyden osalta puolustusvoimilla ja suojelupoliisilla, että tämä lainsäädäntö olisi syytä viedä nopeutetusti voimaan.
Tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan tiedonsaantia kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista vakavista uhkista ja mahdollisuuksia niiltä suojautumiseen.
– Kun katsotaan digitaalisen maailman kehitystä ja myös Suomeen kohdistuvaa valtiollista ja ei-valtiollista kybervakoilua, niin se tulee kyllä jatkossa lisääntymään.
Limnéll korostaa, että turvallisuudessa kyse on yhteistyöstä. Suomessa puhutaan aivan oikein kansallisen tason yhteistyöstä kokonaisturvallisuudessa. Tämä on yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä.
– Silloin tosiasia on se, että meillä täytyy olla jotain annettavaa kansainväliseen yhteistyöhön. On aivan kestämätön tilanne, että me olemme muiden maiden hyväntahtoisuuden varassa saadessamme tietoa yhteiskuntamme kriittisiin kohteisiin kohdistuvista ilkeämielisistä toiminnoista.
– Sellainen hyväntahtoisuus ei kyllä kanna turvallisuudessa pitkälle.
”Suomi on poikkeus”
Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan tiedustelulainsäädäntöä tarvitaan, koska Suomen toimintaympäristö on muuttunut. Lisäksi kaikissa verrokkimaissa tällainen lainsäädäntö on ollut jo monien vuosien ajan.
– Suomi on todellakin takamatkalla. Meidän pitää pohtia, mitä me voimme oppia niiltä mailta, joilla tällainen lainsäädäntö on jo ollut, Paula Risikko toteaa.
Risikko sanoo perustelleensa nopeutettua järjestystä sillä, että pienen ajan sisällä on tapahtunut paljon muissa maissa Suomen ympärillä.
– Me aina sanomme, että Suomi on maailman turvallisin maa. Sitä se onkin, mutta se ei ole mikään lintukoto. Myös Suomeen voi kohdistua kansallisia uhkia, joista me emme ole voineet edes kuvitella.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan nopeutetun säätämisjärjestyksen näkökulman pitäisi olla perustuslaki.
Anderssonin mukaan on olemassa tietyt kriteerit sille, milloin voidaan muuttaa perustuslakia nopeutetussa menettelyssä siten, että se tapahtuu yhden eduskunnan aikana.
– Se kynnys on asetettu aika korkealle, koska on haluttu antaa äänestäjille mahdollisuus vaaleissa vaikuttaa, mikäli tehdään kansalaisten perusoikeuksiin kajoavaa lainsäädäntöä, Li Andersson perustelee.
– Jos nyt muutetaan perustuslakia ilman, että ne kriteerit täyttyvät, niin silloin luodaan uutta käytäntöä. Silloin tähän voidaan viitata myöhemmin, jos jokin uusi hallitus kokee tietyn lakihankkeen tärkeäksi.
– Pelkäämme ennakkotapausta, koska siitä tulisi sellainen.
Kolme kertaa
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toivoo, että lainsäädäntö tulee voimaan mahdollisimman nopeasti.
– Viranomaisen näkökulmasta me tietenkin toivomme lainsäädännön tulevan mahdollisimman nopeasti voimaan, jotta saamme ne tarvittavat työkalut, Pelttari toteaa.
– Lain valmistelun aikana me olemme kohottaneet terrorismin uhkatasoa kolme kertaa. Eli tänä aikana terrorismin uhka on muuttunut Suomessa olennaisesti.
Pelttari sanoo Suomen poikkeavan monesta muusta Euroopan maasta.
– Meillä ei ole tiedustelulainsäädäntöä eikä perustuslain säännöstä, jolla viestintään voidaan puuttua kansallisen turvallisuuden perusteella.
– Kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa tällainen lainsäädäntö on voimassa eli tulisimme vain normaaliin eurooppalaiseen tilanteeseen.