Kongressit ovat merkittävä tulonlähde. Viime vuonna kansainväliset kongressit tuottivat Suomelle noin 130 miljoonaa euroa. Summa on ollut tasaisessa kasvussa koko 2010-luvun. Vuonna 2010 rahaa kongresseista tuli 72 miljoonaan euroa ja vuonna 2013 jo 117 miljoonaa euroa.
Tyypillinen kongressikävijä jättää taakseen majoituksineen noin 1 635 euroa ja hän viipyy maassa keskimäärin viisi päivää. Luvut selviävät yhdessä Taloustutkimuksen kanssa tehdyistä tutkimuksista.
– Se mikä kongressimatkailijoista tekee Suomelle niin kiinnostavia, on heidän viettämänsä aika ja kuluttamansa raha. Viiden päivän vierailu on keskimäärin 2-3 päivää pidempi kuin keskiverto turistin. Lisäksi kongressivieras käyttää 4-5 kertaa enemmän rahaa vierailunsa aikana kuin tavallinen matkaaja. Kyseessä on merkittävät summat, joista kansainvälisesti kilpaillaan ankarasti, kertoo kongressipäällikkö Leena Sipilä Finland Convention Bureausta.
Suomen houkuttelevuus kongressimaana on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Suomi sijoittui 19. Union of International Associations (UIA) -järjestön vuosittaisessa tilastossa. Helsinki nousi kaksi pykälää ja oli 18. kaupunkien listalla. Listaus tarkastelee yhteensä 181 maata ja 1 465 kaupunkia.
Suomessa järjestettiin viime vuonna 708 kongressia, joissa vieraili yhteensä lähes 80 000 edustajaa. Luvut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja viimeiset kolme vuotta ovat olleet ennätyksellisiä. Suomen valtteina kongressimaana ovat turvallisuuden ja tehokkuuden sekä kiehtovan sijainnin lisäksi etenkin eri osaamisalueet.
Suomessa pidettyjen kongressien aiheet keskittyvät yleisesti neljään kategoriaan: lääke- ja terveysteknologiaan, IT-alaan, luonnontieteisiin ja matematiikkaan sekä yleisesti liiketoimintaan, teollisuuteen ja viestintään.