Suomi on jäänyt jälkeen uusimpien syöpähoitojen käytössä, sanovat useat alan asiantuntijat.
Huoli koskee syövän immuunihoitoja, jotka ovat olleet käytössä muutaman vuoden ajan ja joiden kehittäjille myönnettiin lokakuussa lääketieteen Nobel-palkinto.
Näiden hoitojen teho perustuu siihen, että kehon oma immuunipuolustus aktivoidaan tuhoamaan syöpäsoluja.
Syövänhoidon modernimpien, niin sanottujen immuno-onkologisten lääkkeiden käyttöä kuvaavat luvut puhuvat korutonta kieltä syövän lääkehoitojen kehityssuunnasta Suomessa.
Lääkkeiden myyntiä tilastoivan IQVIAn lukujen mukaan Suomi keikkuu eurooppalaisessa vertailussa syövän immuunihoitojen käytössä vasta keskitason alapuolella, Unkarin ja Bulgarian välissä. Muissa Pohjoismaissa sen sijaan ollaan lähellä eurooppalaista kärkeä.
Ruotsissa hoitopäiviä näillä lääkkeillä oli IQVIAn tilaston mukaan vuonna 2017 kolminkertaisesti Suomeen verrattuna. Norjassa ja Tanskassa jopa yli viisi kertaa Suomea enemmän.
Useiden syövänhoidon asiantuntijoiden mukaan tilanteesta on syytä huolestua.
– On huolestuttavaa, jos tällainen lääkkeen sisäänajo kestää Suomessa näin pitkään, ja uhkaamme pudota näiden hoitojen suhteen Länsi-Euroopan maiden kelkasta, toteaa Satakunnan keskussairaalassa keuhkosyöpäpotilaita hoitava keuhkosairauksien erikoislääkäri Matti Pietiläinen MSD Finland Oy:n tiedotteessa.
Syövän immuunihoitoja pidetään laajasti merkittävimpänä keksintönä syövän hoidossa vuosikausiin. Hoitojen kehittäjille myönnettiin lokakuussa lääketieteen Nobel-palkinto.
HYKSin Syöpäkeskuksen osastonylilääkärin Petteri Hervosen mukaan Suomessa jäätiin jälkeen heti immuunihoitojen alkutaipaleella.
– Kun nämä hoidot tulivat mahdollisiksi kolmisen vuotta sitten, innostus oli Suomessa hyvin varovaista. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että Suomi on syövänhoidon kärkimaita, mutta aina välillä jonkun tietyn syövän ja tietyn lääkityksen suhteen me putoamme sellaiseen tilaan, että meillä ei olekaan sitä hyvin saatavilla, syöpätautien erikoislääkäri Hervonen kertoo.
Taloudelliset syyt ja yleinen varovaisuus
Immuunihoitoja käytetään maailmalla useiden erilaisten syöpien hoidossa, joiden joukossa ovat muun muassa keuhkosyöpä, virtsarakon syöpä, suolistosyöpä, melanooma, gynekologiset syövät ja munuaissyöpä.
Sekä Pietiläisen että Hervosen mukaan immuunihoidoille on ominaista, että potilas voi saada niistä paljon merkittävämmän ja pitkäkestoisemman avun kuin esimerkiksi solunsalpaajahoidoista.
– Tietyissä syövissä on nähty jopa täydellisiä hoitovasteita, eli että syöpä oikeasti pysähtyy ja häviää. On silläkin merkitystä, elääkö potilas 5 vai 6 kuukautta – siinä vaiheessa jokainen päivä on arvokas, mutta väestötasolla sillä on merkitystä, kuinka moni ihminen paranee ja palaa työelämään. Siinä nämä syövän immuunihoidot tuovat uutta lupausta ihan aidosti, oikeasti ja tutkitusti, Hervonen sanoo.
Sekä Hervosen että Pietiläisen sairaaloissa Helsingissä ja Porissa immuunihoitojen käyttö syövänhoidossa on arkipäivää. Monissa Suomen sairaaloissa näin ei kuitenkaan ole. Molemmilla erikoislääkäreillä on sama näkemys siitä, miksi immuunihoitojen käyttö meillä laahaa perässä.
– Syy siihen, että Suomessa on käytetty muita Pohjoismaita vähemmän syövän immuunihoitoja, on varmasti raha. Hoidot ovat hyvin siedettyjä ja niiden tehosta on hyvä näyttö, joten en keksi muita syitä kuin taloudelliset näkökulmat ja yleinen varovaisuus, Pietiläinen sanoo.
Julkisessa sairaanhoidossa hintavammista hoidoista on aina sovittava erikseen sairaalan päättäjien kanssa. Verrattain hintavat immuunihoidot saattavat tyssätä kustannuksiin.
”Hoidon määrä ei vastaa elintasoamme”
Tarve säästöille ei silti täysin selitä syövän immuunihoitojen käytön laahaamista Suomessa. Vuonna 2016 julkaistiin laaja ruotsalaistutkimus, joka vertailee syöpähoitoihin pääsyä eri Euroopan maissa.
Tämän niin sanotun Wilkingin raportin mukaan maan varallisuus ei määrittele sitä, miten aktiivisessa käytössä uudet syöpähoidot ovat, vaan saman varallisuustason Euroopan maissa on paljon vaihtelua lääkkeiden käytössä.
– On täysin perusteltua kysyä, miksi vastaavan bruttokansantuotteen maissa näitä syövän immuunihoitoja käytetään paljon Suomea enemmän. Näiden lääkkeiden käytön määrä Suomessa ei mielestäni edusta meidän elintasoamme, Pietiläinen sanoo.
Syövän immuunihoidot eivät korvaa muita syöpähoitoja, ja usein niitä käytetäänkin yhdessä muiden hoitojen kanssa.