Suomi on tuoreen tutkimuksen mukaan kärsinyt EU:n Venäjän vastaisista kauppapakotteista vähemmän kuin muu maailma keskimäärin. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan pakotteiden alaisten tuotteiden osuus Suomen viennistä oli muita pienempi jo ennen pakotteita, ja siten myös pudotus pakotteiden asettamisen jälkeen on ollut pienempi.
Kauppapakotteet ovat vaikuttaneet voimakkaammin esimerkiksi Yhdysvaltojen, Ranskan, Australian ja Latvian talouksiin. Suomi oli kuitenkin yhdeksänneksi tärkein pakotteiden alaisten tuotteiden viejä Venäjälle vuosina 2001-2017.
Kaikkiaan Venäjälle vietiin vuosina 2001-2017 pakotteiden alaisia tuotteita 22 miljardin euron arvosta, ja puolustustarvikkeita liki miljardin arvosta. Pakotteiden alaisten tuotteiden osuus koko viennistä Venäjälle on kuitenkin selvästi pienentynyt vuosina 2015-2017 kauppapakotteiden astuttua voimaan.
Etlan tutkijan Birgitta Berg-Anderssonin tutkimuksen EU:n Venäjän vastaisten kauppapakotteiden vaikutus länsimaiden vientiin mukaan pakotteiden alaisia tuotteita vietiin Venäjälle vielä vuosina 2015-2017, mutta selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Berg-Andersson muistuttaa, että vientikielto ei koske sopimuksia, jotka oli tehty ennen asetuksen voimaantuloa syyskuussa 2014.
– On itse asiassa hyvin vaikea saada kattavaa kuvaa kauppapakotteiden vaikutuksista, koska ennen pakotteiden voimaantuloa tehdyt vientisopimukset ovat pysyneet voimassa. Lisäksi pakotteiden alaisiin tuoteryhmiin sisältyy myös toimituksia, joita on pakotteista huolimatta luvallista viedä Venäjälle, Berg-Andersson huomauttaa tiedotteessa.
Suomi vei tavaroita Venäjälle vuosina 2001-2017 kaikkiaan 50 miljardin edestä, mikä vastaa kahta prosenttia maailman tavaraviennistä Venäjälle.
– Tilastojen perusteella voimme päätellä, että Suomi on kärsinyt EU:n asettamista kauppapakotteista vähemmän kuin muut maat keskimäärin, koska pakotteiden alaisten tuotteiden osuus Suomen viennistä oli pienempi kuin koko maailmassa keskimäärin jo ennen pakotteita ja niiden jälkeen on Suomen pudotuskin ollut pienempi, Berg-Andersson toteaa.
Tutkimuksen mukaan Suomessa evättiin vuonna 2014 kolme ja vuonna 2015 kaksi puolustustarvikkeita koskevaa vientilupahakemusta. Vuonna 2016 ei hakemuksia tullut yhtään. Vientitilastojen mukaan vuosina 2015-2017 ei Suomesta viety aseita tai ampumatarvikkeita Venäjälle.